Tuntureilla porokoira Biggon kanssa

Annantalon näyttely- ja tapahtumakokonaisuus Helsingissä tutustuttaa Suomen saamelaiseen alkuperäiskulttuuriin. Näyttely ja siihen liittyvät tapahtumat kertovat Suomen saamelaisesta alkuperäiskulttuurista ja maamme pohjoisesta ulottuvuudesta. Näyttely kertoo, miten Biggo harjaantuu selviytymään kylmässä Käsivarren Lapissa. Biggo jatkaa vuosisatoja vanhaa perinnettä, jossa koira ja ihminen muodostavat tiiviin työparin. Biggon arjen rinnalle asettuvat Susanna Valkeapään (1910–1992) piirrokset, joissa tekijä muistelee omaa aikaansa ja kotaelämän arkea. Näyttelyosuus perustuu Leena Valkeapään väitöskirjaan. Johdantonäyttely tutustuttaa vieraat poronhoitoon elämäntapana, sen käyttöesineisiin sekä alkuperäiskansan toiminnan designiin. Annantalon aulassa on toimintapöytä, jonka äärellä näyttelyvieraat voivat tutustua saamelaisesta kulttuurista kertovaan materiaaliin. Lisäksi esitetään saamelaislasten kouluissa tekemiä animaatioita ja lyhytelokuvia. Oheisohjelma Kokonaisuuteen liittyy myös mittava oheisohjelma, johon kuuluu mm. saamelaisten elokuvien festivaali sekä valotyöpajoja. Ohjelma julkaistaan erillisessä esitteessä, johon pääset tutustumaan tästä:http://tinyurl.com/art-lab-pohjoinen. Näyttely kuuluu Annantalon World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaan.

Lisätietoja:

Annantalo
Käyntiosoite: Annankatu 30, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 4741, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköposti: annantalo.info(a)hel.fi, tilavuokrauksia koskevat tiedustelut: yrjo.sinkkonen(a)hel.fi.
Faksi: (09) 310 37186
Puhelin: (09) 310 37185, vahtimestarit

Avoinna 16.1.2012 lähtien ark. klo 9–20, la–su klo 11-17

Poromiehet kertovat

Poromiehet kertovat -hankkeen päätösseminaari 

Tiistaina 29. marraskuuta kello 13.00–17.00

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, Helsinki

13.00–13.10 Toimistopäällikkö Matti Särkelä, Paliskuntain yhdistys: 

Seminaarin avaus

13.10–13.20 Johtaja, prof. Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 

Kieltä ja kulttuuria kuvaava aineisto monenlaiseen käyttöön 

13.20–14.00 Porotutkija, fil. tri J. Juhani Kortesalmen haastattelu 

Porohistorian parissa 1960-luvulta 2010-luvulle . Haastattelijan Matti Särkelä, lomassa kuulokuvia 1960-luvun haastatteluista

14.00–14.30 Tutkija Toni Suutari, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 

Poromiehet kertovat -hankkeessa 2009–2011 kerätyn aineiston esittely. Tietoja aineistosta ja sen käytettävyydestä sekä näytevideo

 

14.30–14.50 Dosentti Teppo Korhonen, Helsingin yliopisto: 

Poroaineiston merkityksestä tutkimukselle

14.50–15.10 Poroemäntä Raisa Korpela, Pohjois-Sallan paliskunta: 

Poronhoitovuosi sanoin ja kuvin

15.10–17.00 Lappi ja poro -aiheinen iltapäiväpala ja juhlakahvit

Sata vuotta puhuttua porohistoriaa

Poromiehet kertovat -hankkeessa on kerätty vuosina 2009–2011 Kordelinin säätiön rahoituksella haastatteluaineistoa poroelinkeinon nykytilasta (33 haastattelua, n. 70 tuntia). Hankkeessa ovat olleet mukana J. Juhani  Kortesalmi, Matti Särkelä (Paliskuntain yhdistys) ja Toni Suutari (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Poromiehet kertovat -hanke on ollut jatkoa vanhojen, koneellistumista edeltävän ajan muistavien  poromiesten haastatteluille, joita tehtiin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa vuosina 2006–2008 (37 haastattelua, n. 66  tuntia). Näiden hankkeiden aineistot luovat jatkumoa varhaisemmille porohaastatteluille, joita on arkistoissa jo 1960-luvulta  alkaen. Porohaastattelut muodostavat kokonaisuuden, jonka sisältämä muistitieto kattaa yli  sadan vuoden ajanjakson ja jossa  haastateltujen syntymävuosikymmenet  ulottuvat 1870-luvulta 1980-luvulle. Kulttuurihistoriallisten ja sosiologisten aiheiden lisäksi aineistot sopivat hyvin myös esimerkiksi pohjoisen Suomen puhekielen tutkimukseen. Aineistot ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden vapaasti käytettävissä.

Ilmoittautuminen  21.11.2011 mennessä: nauhoitearkisto@kotus.fi,  020 781 3207. 

Seminaari on maksuton.

 

Osallistujamäärä on enintään 50 henkeä. Seminaarin järjestävät Paliskuntain yhdistys ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 

Lisätietoja: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4399

"Suomalais-ugrilainen viisaus" Helsingin kirjamessuilla

 Viisas Lönnrot ja ugrilaulaja, E. Wikström 1933.

"Maailmassa on vain kolme suomalais-ugrilaista kansaa, joilla on oma valtio. Koska virolaiset kuuluivat niistä ainoana neuvostoimperiumiin, meillä on ehkä hieman muita tiiviimmät suhteet Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Halu löytää yhteys suomalais-ugrilaisiin juuriimme tulee kuitenkin vuosi vuodelta ilmeisemmäksi myös Viron sisällä. Esimerkiksi yksi Viron suurimmista musiikkifestivaaleista keskittyy pelkästään kansanmusiikkiin. 

Virolaiset suhtautuvat läntisessä maailmassa syntyneisiin suuriin, jyrkkiä erotteluja ja vastakkainasetteluja rakastaviin maailmanselityksiin (kuten marxilaisuuteen ja kristillisyyteen) melko avoimen epäluuloisesti, mutta heitä kiehtoo suomalais-ugrilaiselle mielenlaadulle tunnusomainen sovinnollisuus, hämyisyys, sujuvuus ja myyttisyys. Niinpä ei ole mitenkään yllättävää, myös eräät Viron älymystön edustajat ovat löytäneet kertaalleen unohdetun suomalais-ugrilaisen maailman tuen ja ymmärryksen lähteeksi itselleen."

Aiheesta keskustelevat kirjailija Jouni Tossavainen, runoilija ja filosofi Hasso Krull ja etnologi Anzori Barkalaja.

La 29.10.2011 klo 16.00–16.30 Musta Kuutio, Viron messuosasto.

Aikuisten kertalippu 14 e, erikoiskategoriat alk. 5 e.

Lisätietoja: www.helsinginkirjamessut.fi

Suuntana Siperia Sukukansapäivän seminaari Helsingissä 15.10.11

Sukukansapäivän seminaari

Suuntana Siperia

Aika  lauantai 15.10.2011 klo 13.00–16.30

Paikka Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, 00170 Helsinki

Ohjelma

13.00 Sjatko – ersän- ja mokšankielistä musiikkia

13.10

FT Ildikó Lehtinen, Kulttuurien museo

Kulissien takana. Tutkimusmatkoilla Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla 1980–2010.

13.30

Varajohtaja Svetlana Hakimova, Eriko-tur (Udmurtia)

Rol etnokulturnogo faktora v razvitii turizma v Udmurtskoj Respublike (Etnokulttuurimatkailun kehittäminen Udmurtian tasavallassa).

13.50

Puheenjohtaja Sergei Gabov, Komi vojtyr -järjestö (Komi)

Etnokulttuurimatkailu – kestävää kehitystä Komin tasavallan matkailuelinkeinossa.

14.10

Kouluttaja Tapani Niemi, Tarinamesta

Kansantarina palauttaa Lapin Lapin matkailuun. Lapin yliopiston koulutushanke ammattimaisille tarinankertojille.

14.30 Kahvitarjoilu

15.00

Toimittaja Jussi Konttinen (Helsingin Sanomat)

Mikä houkuttelisi suomalaismatkailijan sukukansojen maille?

15.20

Varapuheenjohtaja Sampsa Holopainen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta

Aktiivina sukukansojen parissa

15.40

Kirjailija Jouni Tossavainen

Neulastiellä. Lastuja kansainvälisistä suomalais-ugrilaisista kirjailijakongresseista.

16.00 Sjatko – ersän- ja mokšankielistä musiikkia

Historiantulkinta kertoo nykyhetkestä?

Edellisessä M.A. Castrénin seuran jäsentiedotteessa 2/2011 ilmestyi Valentina Štšankinan kiinnostava artikkeli ”Mordva 1000-vuotisjuhlan kynnyksellä”. Artikkelissa valotetaan vuonna 2012 Mordvan pääkaupungissa Saranskissa vietettäväksi määrättyä juhlaa ja sen taustoja. On sinänsä myönteistä, että Mordva sekä ersäläiset ja mokšalaiset ovat huomion kohteena. Kulttuuritapahtumat ja vähemmistökielten ja -kulttuurien tukeminen kuulostavat mainioilta hankkeilta, jos ne eivät jää retoriikaksi. Mutta olen ymmälläni artikkelissa mainituista historiallisista faktoista, jotka lisäksi toistavat Venäjän ääni -nettilehden kesäkuun artikkelissa (http://finnish.ruvr.ru/2011/06/16/51913879.html) esitettyjä väitteitä lähes pilkulleen.

Miksi Štšankina kertoo epätarkkoja tietoja? Kaikkihan tiedämme, että mordvalaisten ja venäläisten yhteiselo alkoi – ei tuhat vuotta – vaan jo 10 000 vuotta sitten Atlantiksessa. Kun Jumala loi maailman, hän loi ensimmäisenä yhteenkietoutuneen venäläis-mordvalaisen verson, jonka sukurakkaus ja yhteistyö väräjöivät leppeässä tuulessa.

Vakavasti puhuen Štšankinan artikkeli sisältää virheellistä tietoa. Mordvalaiset eivät ole 1000 vuotta ”seisoneet Venäjän valtiojärjestelmän alkulähteillä” tai yhdessä venäläisten kanssa luoneet Venäjää. He eivät myöskään ole ”vapaaehtoisesti” liittyneet Venäjään ja sulautuneet ortodoksisuuteen. Tällainen neuvostoaikaista Venäjän ”konfliktittoman asuttamisen teoriaa” muistuttava historiankäsitys hautaa alleen kolonialistisen todellisuuden.

Sekä venäläisten, että mordvalaisten historiallisten lähteiden, kuten keskiaikaisten kronikoiden, mukaan mordvalaisheimot taistelivat venäläisten kanssa 900-luvulta lähtien. Läntiset mordvalaisheimot, jotka jäivät slaavilaisten ruhtinaskuntien valtaan jo tuolloin, ovat voineet tavallaan osallistua Kiovan Rusin muodostumiseen. Mutta on kiistanalaista onko Kiovan Rus ”Venäjän valtiollisuuden alku”. Kronikoiden mukaan venäläiset taistelivat Purgazin johtamia mordvalaisia vastaan jälleen 1220-luvulla. Vuosina 1236–1237 mordvalaiset olivat liitossa bolgaarien kanssa koettaen torjua mongolien hyökkäystä. Sittemmin mordvalaisheimot kuuluivat Kazanin kaanikuntaan.

Historiallinen tosiasia on, että pääosa mordvalaisista joutui Moskovan suuriruhtinaskunnan, myöhemmän Venäjän keisarikunnan, valtaan vasta Kazanin kaanikunnan kukistuttua 1550-luvulla.

Erityistä halua osallistua ”Venäjän valtion luomiseen” ei tunnu osoittavan sekään, että mordvalaiset kapinoivat Ivan Bolotnikovin kapinassa vuonna 1606–1607, Stepan Razinin kapinassa 1670-luvulla ja jälleen Pugatšovin kapinassa 1770-luvulla. Kronikoiden mukaan Razinin kapinassa ja sen tukahduttamistoimissa sai surmansa 10 prosenttia mordvalaisista. Vielä vuonna 1918 mordvalaiset olivat yhdessä udmurttien, marilaisten, tataarien ja baškiirien kanssa perustamassa vähemmistökansallisuuksien valtiota Idel-Uralia, jonka bolševikit kuitenkin murskasivat.

Kun tiedämme, että vähemmistökielten ja kulttuurien tukeminen on nyky-Venäjällä melko heikolla tasolla, voidaan esittää kysymys liittyykö mainittu ”mordvalaisten ja venäläisten ystävyydenjuhla” enemmänkin Kremlin viime vuosina masinoimaan suuntaukseen historian uudelleen tulkitsemiseksi. Tähän suuntaukseen on kuulunut esimerkiksi Baltian maiden neuvostomiehityksen kieltäminen ja yritys esittää tataarien vapaaehtoisesti sulautuneen Venäjän valtaan.

Ville Ropponen,

toimittaja, tietokirjailija

Kirjoitus on julkaistu myös M.A. Castrenin seuran jäsentiedotteessa 3/2011.

Ugriteatterin maailman ensi-ilta Helsingin Taiteiden yössä 26.8.

O ja NO99 Olkiteatterin sugrierror.com pyörähtävät Helsinkiin Taiteiden yöhön

Elokuun lopussa järjestettävän Taiteiden yön yleisö pääsee tutustumaan kahteen Euroopan kulttuuripääkaupunki Tallinnan ohjelmistoon kuuluvaan projektiin. Helsinkiin vierii LIFT11 -kaupunki-installaatio O sekä Eesti Majassa Helsingin Suvilahdessa voi seurata sugrierror.com-esityksen maailman ensi-iltaa suorana lähetyksenä NO99 Olkiteatterista Tallinnasta. Sugrierror.com käsittelee suomalaisugrilaista historiaa, olemusta ja tulevaisuutta. Näyttelijät ovat Uralin edestä ja takaa.

Sugrierror.comin maailman ensi-illan suora lähetys NO99 Olkiteatterista Tallinnasta alkaa Suvilahden Eesti Majassa 26. elokuun illalla klo 19. Lämpimästi tervetuloa!

Anne Türnpun, Eva Klemetsin ja Mart Kolditsin Sugrierror.com on kansainvälinen teatteriprojekti, jonka näyttelijät ovat suomalais-ugrilaisten teattereiden väkeä. He osaavat vielä esivanhempiensa kieltä ja tuntevat perinteisen suomalais-ugrilaisen kulttuuriympäristönsä. Miten sanotaan mariksi rakkaus? Kuinka setukaispoika valmistautuu kirmask-kyläjuhliin? Naurattavatko hantien vitsit virolaisia? Millaista on olla mansina Moskovassa? Millaista on olla virolainen? Kyse ei ole enää siitä, millä tavalla kieliä ja kulttuureja voisi säilyttää, vaan kuinka kauan, ja kuka niitä yleensäkään enää pitää yllä?

“Teatterikieli pyritään löytämään rituaaleista, jotka ovat vielä hengissä: esimerkiksi setukaisten häät, hantien ja mansien karhunpeijaiset, marien lehtorukoukset, udmurttien hautajaiset. Esitysmuoto on kuin suomalais-ugrilaisen noitasepän taivaan- tai suonraudasta takoma kiiltävä rintakoru: liikkuva-kiikkuva, liehuva, valossa, tunnelmassa ja tuulessa leikkivä, haltioita ja jumalia hämmentävä, raskaan raudan, kevyen mielen, valkoisen käden ja hyvän sydämen seos”. Näin kertovat tekijät.

O on näinä päivinä herättänyt huomiota Tallinnan kaduilla vieriessään. Se on tehnyt retken Venäjällekin. Elokuun lopussa suuri musta pallo tulee Helsinkiin. “Tarkemmin katsoessa siinä näkee jo kaupungin terävien kulmien aiheuttamia “arpia”, jotka on sisältäpäin huolellisesti paikattu. Omapäinen O tekee asiat kuten haluaa. Kun käskemme sitä pysähtymään, se lentää. Kun emme enää odota siltä mitään, näyttää se vielä jotakin uutta. Teini-ikäisen sielu. O – piste, korkki, lelu, riemu, musta ilmapallo, aukko, 65 kuution pinkki tyhjyys – tulee lahden yli. Venäjän sielu ja maa tervehtivät O:ta lämpimästi, nyt on Helsingin vuoro.”

Virolaisten Aet Aderin, Andra Aaloen, Kaarel Künnapin, Grete Soosalun ja Flo Kasearun toteuttaman O:n voi nähdä Helsingin Taiteiden yössä 26. elokuuta klo 15 Kasarmitorilla, alkuillasta klo 18 Suvilahden pihalla ja klo 21 Esplanadilla ja Senaatintorilla. Katso: http://vimeo.com/27288764

Lisätietoja:

http://www.sugrierror.com/
http://pohuteater.no99.ee/
http://www.viro-instituutti.fi/

http://www.facebook.com/viroinstituutti

www.lift11.ee

Grete Ahtola

Viro-instituutti Suomessa

Eesti Maja - Viro-keskus

Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22

00540 Helsinki

Puh. +358 9 669805

Puh. +358 50 4385331

grete@viro-instituutti.fi

Etnofuturistit Udmurtiassa

Etnofuturistit kokoontuvat ensi viikolla Udmurtiassa, kertoi Esa-Jussi Salminen CIMOn ulkomaisten suomen kielen opettajien tavatessa toisiaan Kuopiossa 2.-4.8.2011, mutta siitäkään ei löydy tietoa esimerkiksi täältä.