Bjarmia-antologia on ilmestynyt

Bjarmia-antologia esittelee suomalais-ugrilaista nykyrunoutta Venäjältä ja Virosta. Kaikki kokoelman kahdeksan runoilijaa edustavat kielivähemmistöjä omissa maissaan. Runot ovat syntyneet kansainvälisen runokiertueen seurauksena. Esittävä runous vallitsee, rumpu kaikuu ja korpi kohisee. Kokoelman runoissa näkyvät luonto, mytologia ja kansanrunouden jäljet. Taustalla digitaaliaallot sihisevät ja kaupungin tornitalot vääntyvät kitaran kielinä.Antologian runoilijoita yhdistää etnofuturismi, Virossa kehitetty ja yli Venäjänmaan levinnyt taidesuuntaus, joka pyrkii yhdistämään kansallista ja perinteistä moderniin maailmankulttuuriin.

"unohdan / komin sanat, kun käyttelen venäjää"

Minun kieleni, minun kotini

Tuntui, että ajan myötä unohdan
komin sanat, kun käyttelen venäjää.
Kuin vieras kuljen, kirjeitä lähetän,
en edes katsomassa käy kotia.

(Nina Isajeva: Runouden maa, 42)


Nina Vasiljevna Isajeva syntyi 22.6. 1955 Gaintsevon kylässä Kotševskin rajonissa. Koulun jälkeen hän opiskeli Permin valtiollisessa pedagogisessa insituutissa ja on sen jälkeen toiminut opettajana. Jo opiskeluaikana hänen runojaan painettiin lehdissä ja runovalikoimissa. V. 1986 ilmestyi hänen ensimmäinen oma runokirjansa Менам песня (’Minun lauluni’). Toinen runokirja, Катшасиннэз (’Päivänkakkaroita’), ilmestyi v. 2002.

Isajevan lisäksi Raija Bartens on suomentanut kymmenen muun komipermjakkilaisen runoutta kokoelmaan Runoden maa (2012), joka löytyy tästä linkistä.

V. Klimoville
Kansalla on kieli, tavat, jumalat ja usko
niihin. Mitä on komipermjakeilla? Vain kieli,
joka on silmien edessä sammumassa, koska
venäläistyneille ihmisille se on käynyt
tarpeettomaksi. (Ystävän kirjeestä) 

(Runouden maa, 49)

Lukuvinkkejä suomalais-ugrilaiseen nykykirjallisuuteen

Kulta-aikaa odottaen

Ei vain kansanrunoudesta