Putin ja Fidesz opettivat oikeaa politiikkaa ugrikirjailijoille

Tulkki Joseph käänsi suomalaisten kirjailijoiden julkilausuman AFUL:n hallitukselle Badasconyssa sunnuntaina 6.9.2015.

Ugrikirjoittajien XIII kongressi pidettiin Unkarissa. Balatonin rannalle Badasconyihin saatiin lähes kaikkien suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien edustajat. Saamelaiset kirjailijat ovat osallistuneet vain kolmeen kongressiin, eikä saamea kuultu Balatonin rannallakaan.

Vas. uusi varapuheenjohtaja Elena
Konshina, János Pusztay ja oik.
Eva Touloze.

Kongressin teemana oli teatteri. "Sielun peilin" näyttämöt eri puolilla ugriyhteisöjä kirkastuivat hyvin valmistelluissa alustuksissa samaan aikaan, kun pakolaistilanne kiristyi Unkarin rajalla ja Budabestissä. Samaan aikaan kun Suomessa pääministeri Juha Sipilä lahjoitti kotinsa pakolaisten käyttöön, myös suomalaiset kirjailijat Unkarissa miettivät, mitä tehdä maahanmuutolle ja laativat julkilausuman.

Kongressin järjestäneen Suomalaisten-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton (AFUL) hallitus ei kuitenkaan halunnut allekirjoittaa julkilausumaa. AFUL:n toiselle kaudelle valitun puheenjohtajan, unkarilaisen János Pusztayn johdolla hallitus toivoi suomalaisten esittävän mielipiteensä mieluummin vain omissa nimissään.

Láslo L. Simon ja János Pusztay.

Pusztay kielsi olevansa poliitikko, mutta omana henkilökohtaisena mielipiteenään hän halusi ilmaista, että julkilausuman viimeinen lause on vaikea kongressille. 

"Kun koko Eurooppa on huolissaan Unkarin tilanteesta, Unkari on ainoa maa, joka toteuttaa Schengenin sopimusta. Me olemme torjuneet laitonta maahanmuuttoa, mutta yllättäen meitä vastaan on hyökätty", Pusztay sanoi AFUL:n hallituksen kokouksessa sunnuntaina 6.9.2015.

Varapuheenjohtajan, ranskalaisen Eva Toulozen epäiltyä, että suomalaisten lausunnosta ei olisi apua venäläisille ystävillemme, Jamalin niemimaan nenetsien edustaja kertoi, että aiempien kongressien hyväksymistä julkilausumista on ollut apua heidän työssään. Keskustelua ei kuitenkaan tarvinnut jatkaa emerituspuheenjohtajan, virolaisen Arvo Valtonin ilmaistua kielteisen kantansa lausumasta ja mordvalaisen hallituksen jäsen Valentina Mishaninan todettua, että AFUL ei ole poliittinen organisaatio. 

AFUL:n epäpoliittisella linjalla onkin nyt edetty siihen vaiheeseen, että Vladimir Putinin nimeä ei mainita mielellään kertaakaan julkisissa alustuksissa. Epävirallisestikin virallisesti valittu delegaation jäsen puolustaa Venäjän Krimin valloitusta todeten seuraavassa lauseessa, että Suomea ei aiota valloittaa, koska Lenin on antanut luvan itsenäisen valtion perustamiseen.

Professori Pusztay suostui jatkamaan epäpoliittisena puheenjohtajana, koska hän haluaa saada valmiiksi kirjasarjan, jossa julkaistaan 12 kauneinta runoa ja novellia kaikilla ugrikielillä. Ensimmäiset käännökset julkistettiin XI kongressissa Unkarissa ja lisää Badasconyssa. Jatkorahoituksen on luvannut kongressin virallinen suojelija Lászlo L. Simon. 

Kulttuuriministeri (Secretary of State) Simon on osallistunut aiemmin AFUL:n kongresseihin, mutta Badasconyssa hän ehti vierailla sen hetken, että ehti ojentaa Arvo Valtonille Unkarin valtion kunniapalkinnon. Onnittelujen jälkeen Simonin oli palattava Budabestiin puolustamaan oman puolueensa Fideszin linjaa kiivaassa maahanmuuttokeskustelussa. 

Kirjasarjan lisäksi Pusztay tarvitsee tukea terminologia-projektille, jolla kunkin ugrialueen alkuperäiskieli saadaan takaisin kouluihin. Unkarin tukemina projekti on edennyt sekä Marissa että Mordvassa ja Komissa on onnistuttu hankkimaan omaa rahoitusta. Projektin jatkona Arvo Valton suunnittelikin pakollisen käsikirjaston hankkimista kaikkiin ugrikielisiin kouluihin Venäjällä.

Huolimatta siitä, että Putin ja Fidesz opettivat kirjailijoille oikeaa politiikkaa Unkarissa, hantikirjailija Jeremei Aipin haluaa julkaista uusimman, perestroikan aikaan liittyvän romaaninsa mieluummin suomeksi kuin venäjäksi. Unkariksi romaani Ensimmäisiä maita etsimässä saatiin ensimmäisenä kiitos kääntäjä Katalin Nagyn, jolle myönnettiin  AFUL:n kunniajäsenyys Badasconyssä.

Seuraava AFUL:n kongressi järjestetään Tartossa vuonna 2017. Vuonna 2019 aiotaan kokoontua Komin Permissä ja siksi toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaksi vuotta vanhan komipermjakkien kirjailijaliiton puheenjohtaja Elena Konjshina.

M. A. Castrénin seuran tuella Suomen delegaatioon kuului peräti 12 kirjailijaa: Heidi Jaatinen, Lauri Jänis, Silja Järventausta, Riina Katajavuori, Heli Laaksonen, Ari-Pekka Lahti, Jukka Mallinen, Kirsikka Moring, Raija-Sinikka Rantala, Elli Salo, Jouni Tossavainen ja Sergei Zavjalov.

Vas. Balaton, Ari-Pekka Lahti, Heli Laaksonen, Silja Järventausta, Raija-Sinikka Rantala, Elli Salo, Riina Katajuori, Heidi Jaatinen, János Pusztay, Kirsikka Moring, Jouni Tossavainen ja Lauri Jänis. Kuvasta puuttuvat Jukka Mallinnen ja Sergei Zavjalov.

Julkilausuma (Badascony 6.9.2015)

1990-luvun alussa  suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö ja sen merkitys alueen kansojen ja maiden kesken nousi merkittävään asemaan. Kiinnostus kulttuuriin ja omien kansallisten piirteiden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen nostivat kulttuurin arvostusta ja kiinnostusta yli rajojen. Vuonna 2015 Eurooppa on myllerrysten kourissa ja sama hyväksyntä suuria peruuttamattomia muutoksia ja kiinnostus muita kulttuureita kohtaan ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteistyö suomalais-ugrilaisella alueella ja taistelu oman identiteetin puolesta toimikoon esimerkkinä tässä muutosprosessissa. Samalla meidän kulttuuri-ihmisten on omalla suhtautumisella osoitettava että pakolaisten ja maahanmuuttajien tuomat muutokset ovat mahdollisuus eivät uhka kulttuurin kehitykselle ja yhteistyölle.

A declaration

In the beginning of the 1990s the cultural co-operation and its meaning for the Finno-Ugric people and Finno-Ugric countries arose into an important position. The interest towards culture and ones own nationalist features and the strenghtening of the sense of belonging together increased the value and appreciation of culture beyond borders. In 2015 Europe is in a stage of enormous turmoil, and the appreciation and acceptance when facing big, inevitable changes and the interest towards other cultures are primarily important. The co-operation in the Finno-Ugric area and the fight for one’s own identity may work as an example in this process of vast changes. Equally us, writers, poets, playwrights, dramaturgs, scholars and other intellectuals should an could with our own example show that the changes which refugees and immigrants may bring along are not a threat but a possibility in the development of cultures and co-operation.

 

Unkarin kongressi 3.-6.9. 2015

AFUL:n puheenjohtajan János Pusztayn viestin mukaan seuraava kongressi suunnitellaan järjestettäväksi vuoden 2015 syyskuun 3.-6. päivänä. Kongressin paikkana Badacsonyin pikkukaupunki, Balaton järven rannalla.

XIII Kongressin pääteemana on draama suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudessa, ja Unkari isäntämaana aikoo kustantaa kongressiin liittyvät kulut, paitsi matkakulut. Suomen noin kymmenhenkinen delegaatio kootaan M. A. Castrénin seuran kautta.


Kongressin aikana suunnitellaan julkaistavaksi erilaisia teoksia, lähinnä antologioita suomalais-ugrilaisilla kielillä.

Juri Vellan muistokonferenssi Tartossa

CONFERENCE : YURI VELLA IN MEMORIAM 13, 14 and 15 March 2014

13.3

University of Tartu History Museum

Lossi 25, Tartu, 51003

9.30 Arrival of guests

10.00 Opening

10.10 Eva Toulouze (Tartu-Paris)

10.40 Art Leete (Tartu)

11.10 Tatiana Gogoleva (Khanty-Mansiisk)

11.40 Nadezhda Alekseevna (Khanty-Mansiisk)

12.10 Andrew Wiget, Olga Balalaeva

12.15. Kaur Mägi (Tartu)

12.20 Reading: Yuri Vella, N. Scott Momadey Meditations after the bear feast, a dialogue by Andrew Wiget, Olga  Balalaeva and Kaur Mägi (in English, Russian, and Nenets)

 

 

Estonian National Museum

J. Kuperjanovi 9, Tartu

 

15.00 Nataliya Novikova (Moscow)

15.30 Juri Menshov (Moscow)

16.00 Anne Bouin (France)

16.15 Stefan Dudeck (Rovaniemi)

17.00 Karolin Grosse (Germany)

17.30 Florian Stammler (Rovaniemi)  

18.00 Dominique Samson (Paris)

14.3

Estonian National Museum

J. Kuperjanovi 9, Tartu

9.30 Janos Pusztay

10.00 Karina Lukin (Helsinki):

11.30 Ines Baumgartl (Germany)

Coffee break

11.30 Daniel Allen (Tartu)

12.00 Arvo Valton (Tallinn)

12.30 Olga Kornienko (Saint-Peterburg)

13.00 Liivo Niglas (Tartu)

Estonian National Museum

J. Kuperjanovi 9, Tartu

16.00 Reading of messages

16.30 Round table

15. 3

Estonian National Museum

J. Kuperjanovi 9, Tartu

Films about Yuri Vella

With the participation of filmmakers Stephan Dudeck, Olga Kornienko, Liivo Niglas.

Pressiteade

13. – 14. märtsil toimub Tartus Juri Vella mälestuskonverents.

Juri Vella oli metsaneenetsi kirjanik, põlisrahvaste õiguste eest võitleja ja põhjapõdrakasvataja. Peamiselt tegutses Juri Vella oma esivanemate maal Agani jõe piirkonnas, mis asub Handi-Mansi autonoomses ringkonnas Venemaal. Kuid tema mõju kirjaniku ja ühiskonnategelasena ulatub palju kaugemale: Juri Vella oli visionäär, kelle luule ja proosatekstid ning tegevus põlisrahavaste õiguste kaitsmisel läks korda paljudele maailma eri paigus. Juri Vella suri 12. Septembril 2013. aastal.

Tartusse kogunevad Juri Vella sõbrad (kirjanikud, etnoloogid, filmitegijad, poliitikud) Eestist, Venemaalt, Soomest, Ungarist, Prantsusmaalt, Saksamaalt ja Ameerika Ühendriikidest, et mõtiskleda Juri Vella vaimse pärandi üle.

15. märtsil jätkub mälestuskonverents Juri Vellale pühendatud filmiprogrammiga, mis on ühtlasi Maailmafilmi festivali avaüritus.

Juri Vella mälestuskonverentsi korraldavad Tartu Ülikooli etnoloogia osakond, Eesti Rahva Muuseum ja Maailmafilm.

http://www.flku.ut.ee/et/etnoloogia-osakond

Pusztay valittiin puheenjohtajaksi Salehardin XII kongressissa

Salehardissa XII kongressin teemana oli "Suomalais-ugrilaisten kansojen lastenkirjallisuus".
Vas.  puheenjohtaja Arvo Valton, Jamalin kirjailijoiden puheenjohtaja Yuri Kukevitch
ja jamalilainen kirjailija Zinaida Longortova.

Hantikirjailija Gennadii Kel'chin perheineen.

Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden uusi puheenjohtaja on unkarilainen János Pusztay, 65. Hän on Länsi-Unkarin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen johtaja ja fennougristiikan professori.

Pusztay seuraa puheenjohtajana oululaista professoria Kari Sallamaata. Kumpikaan professoreista ei ollut paikalla XII ugrikongressissa, jossa valinnat tehtiin Sallamaata edeltäneen puheenjohtajan, virolaisen kirjailijan Arvo Valtonin johdolla.

AFUL:n varapuheenjohtaja
Jelena Kozlova Komista.

Seuraava kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressi järjestetään kolmen vuoden kuluttua Unkarissa. Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton AFULin hallituksessa XIII kongressin aiheiksi esitettiin sekä terminologisia kysymyksiä että draamaa, mutta lopullinen päätös jätettiin unkarilaisille järjestäjille.  

Jamalo-Nenetsian autonomisen piirikunnan pääkaupungissa Salehardissa XII kongressin teemana oli ”Suomalais-ugrilaisten kansojen lastenkirjallisuus”. M. A. Castrénin seuran tuella noin 100 osallistujan joukossa Suomea edusti nelihenkinen delegaatio, johon kuuluivat Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja Anne Helttunen, kirjailija ja kääntäjä Jukka Mallinen sekä kirjailijat Sari Peltoniemi ja Jouni Tossavainen.

Suunnitelma tulevaisuuden Salehardiksi.

Mordvasta Uralin taakse ei päässyt yhtään ersää eikä moksaa. Marien puolesta Jäämeren lahden pohjukassa puhui yksi kirjailija, ja udmurtteja edusti kaksi. Myös Karjalan puolen uutiset olisivat jääneet kuulematta ilman vepsäläistä runoilijaa Nikolai Abramovia.

Kun tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen ei myöntänyt tukea, Abramov junaili itsensä Ob-joen suulle Juminkeko-säätiön lahjoittamilla 10 000 ruplalla. Rahat riittivät majoituksen ja menomatkan lippuihin Pohjoiselle napapiirille, missä asti kongressi järjestettiin ensimmäisen kerran. Abramovin paluureissun rahoittajasta ei ollut varmuutta Suomen delegaation lentäessä itäisen Siperian pakkasten ja parikymmensenttisen lumen keskeltä Moskovan kautta Tolstoi-junaan.  

Salehardin keskustan uusia taloja.

Päämies Hudilaisen hutiloinneista kongressin hyväksymään julkilausumaan päätyi Abramovin huoli Carelia-lehden tilanteesta. Petroskoissa keväällä 85 vuotta täyttänyt kulttuurilehti on ollut Karjalassa suomenkielisen kulttuuriväen henkireikä, joka on ilmestynyt kerran kuukaudessa. Jatkossa Careliaa (Punakantele, sittemmin Punalippu) aiotaan julkaista vain kaksi numeroa vuodessa.

Mummoni Jelena Susoi

Uuden Jamal-hotellin majoitustilat
Ob-joen varrella.

Salehardilaisen nenetsimummoni Jelena Susoin tapasin Viron Lohusalossa ensimmäisessä ugrikirjailijoiden kongressissani vuonna 1996:

"Salehard on kaukana. Niin Venäjän sivussa, että minä en tiedä, missä se on. Kaukana Salehardissa asuu Jelena. Nyt hän on minun mummo. Tuntemattomassa Salehardissa asuva nenetsiopettaja on minun kolmas mummo, koska hän on aivan samannäköinen kuin Siiri-mumo. Ja toisekseeen, hän lauloi minulle kolmetoista laulua." (Kertomus "Syktyvkar" teoksessa Kylmä maraton (Like 2002), 112)

Sen jälkeen Jelenan tapasi kirjailija Anita Konkka, joka kirjoitti kirjeessään: "Kävin mm. Salehardissa ja tapasin sinun siperialaisen isoäitisi Jelenan... Hän ei muistanut minua, mutta sinut hän muisti... Hän oli muuten ainoa ihminen, joka otti meidän suomalaisryhmän ystävällisesti vastaan Siperiassa." (Kylmä maraton, 122)

Salehardissa kuulen ranskalaiselta tutkijalta ja AFULin hallituksen jäseneltä Eva Toulozelta, että Jelena on hyvin huonossa kunnossa sairaalassa. Jos mummoni ei tunnista enää muita ihmisiä, olisiko minun kuitenkin pitänyt käydä sairaalassa? En osannut kuin lähettää terveisiä viimeisessä puheenvuorossani kongressin jäähyväisillanvietossa.

Yritystäni voi pitää yhtä epäonnistuneena kuin varsinaista pääpuheenvuoroani, jossa menin metsään englanniksi samalla tavalla kuin Pariisissa kaksi vuotta sitten otsikolla "Only the outsider knows how the forest speaks". Nimittäin tundralla, napapiirin yläpuolella, ei juuri metsää kasva, vaikka Ob-joen rantamilla olin erottavinani omanlaisiaan laihoja kuusia vaivaiskoivikkopuskissa.

Toisaalta kaikista kongressin aikana kuulemistani puheenvuoroista voi todeta saman kuin vielä enemmän erilaisissa kokouksissa istunut ugriveteraani Arvo Valton: "Puhumme niin paljon, koska vain yksi ajattelee." Esimerkiksi Oulussa kolme vuotta sitten valittu uusi puheenjohtaja Kari Sallamaa ajatteli ääneen, että AFULin organisaatio on heikko. Kun Valtonin mukaan kolmessa vuodessa tilanne ei parantunut, "jääköön se heikoksi ja avoimeksi".

AFULin uusimpaan avoimeen hallitukseen kuuluvat kaikki edelliset puheenjohtajat ja Virosta Valtonin lisäksi Kristina Ehin ja uutena jäsenenä Indrek Koff, joka oli mukana Salehardissa. Unkarista ovat mukana Pusztayn lisäksi Peter Domokos, Katalin Kiss ja sihteeriksi valittu uusi, Salehardissa mukana ollut folkloristi Virag Dyekiss.

Karjalaa edustaa vain Abramov, kun Armas Mishin on muuttanut Suomeen ja Aleksandr Volkovin tilanteesta ei ollut tietoa. Komin edustajia ovat AFULin varapuheenjohtaja Jelena Kozlova ja Nina Obrezkova, runoilija ja Komin kirjailijaliiton puheenjohtaja. Komi-Permin puolesta Salehardisa puhui Elena Konshina, mutta hallituksessa jatkaa Ljubovj Starceva.

Udmurtian edustus jäi Tallinnassa asuvan Nadi Mushin varaan, kun Viktor Shipanov ja Peter Saharov eivät päässeet paikalle. Marissa Svetlana Arhipova on väsynyt taistelemaan miehiä vastaan, joten Albertina Aptulliina jatkaa hallituksessa tilanteen ollessa yhtä epäselvä kuin Mordvassa, josta hallituksessa jatkaa moksha Valentina Mishanina ja ersä Nikolai Ishutkin. Hanteja edustaa Salehardissa mukana ollut Jeremei Aipin, manseja kongresissa palkittu venäjäksi kirjoittava runoilija Andrei Tarhanov, ranskalaisia Touloze ja Jamalin alueen on valittava joko yksi edustaja Zinaida Longortovan lisäksi tai sekä hantien, mansien että selkuppien kunkin oma edustaja. Saamelaisten suhteen hallituksen jäsentä Tossavaista pyydettiin kääntymään vuoden 2010 UgricSlamin voittajan Niillas Holmbergin puoleen (ja Niillas puolestaan pyytää kääntymään Norjan saamelainen runoilijan Sibgjørn Skåden puoleen).

Näiden jäsenvalintojen väliin ja kongressin lopuksi hyväksyttyyn julkilausumaan toi oman värinsä hallituksen kokouksessa mukana ollut paikallisen hallituksen ulkomaanosaston virkailija Sergey Uramaev (First Deputy Director, Department for International and External Economic Relations of the Yamal-Nenets Autonomous Okrug).

Salehard, "unelmien kaupunki"

Matias Aleksanteri Castrén teki tutkimusmatkan Siperiaan vuosina 1841–1844. Obdorskiin, nykyiseen Salehardiin, hän saapui 170 vuotta sitten. Castrén keräsi tietoa kolmisen kuukautta ja matkan tuloksena syntyivät mm. hantin, komin ja samojedikielten kieliopit, joita nykytutkijat käyttävät edelleen. Nykyisin alueen viralliset vähemmistökielet ovat hanti, nenetsi ja selkuppi.

Matkapäiväkirjassaan Castrén kuvasi Obdorskia ”unelmiensa maana”, jota hän vertasi Pariisiin, Lontooseen ja Berliiniin. Nyt samat kaupungit ympäristöineen nauttivat "unelmien maan" energiavaroista, kun esimerkiksi noin 90 prosenttia Venäjän tuottamasta kaasusta pumpataan Jamalin niemimaalta.

Tiedä sitten, tunnistaisiko Castrén uuden Salehardin, jonka keskustaa on rakennettu öljyrahoilla viimeisen vuoden aikana samalla tavalla kuin Hanty-Mansijskissa, siksi samaksi "unelmiensa maaksi" kuin 170 vuotta sitten? Tulevilta unelma-asiakkailta vaikuttavat mönkijöillä ja moottorikelkoilla tundraa pitkin pölistävät turistit, kun vasta vihityn urheiluhotelli Jamalin aamupalalla saa seurata kovaäänistä nyrkkeilyottelua viideltä isolta ruudulta. Uutuudestaan huolimatta urheiluhotellin wc-pönttöön ei saa laittaa vessapaperia.

Viiden vuoden aikana Salehardin keskusta, jota kauemmas en juuri ehtinyt kolmen päivän aikana, on rakennettu uusiksi, mutta noin 50 000 asukkaan kaupungista puuttuu teatteri. Neuvostoaikaan nähtiin myös nenetsiteatteria samalla tavalla kuin Petroskoissa on edelleen suomenkielisiä näytäntöjä.    

Jos tulevien unelma-asukkaiden ja -turistien tarpeisiin ei kuulu draama, niin myös vodkavirrat ovat hiljalleen kuivumassa. "Putinin öljyä" tarjotaan ensimmäisen kerran vasta toisen kongressipäivän iltana, muuten ruokaillaan mehun ja kuohuviinin voimin. 

Kun Jamalin niemimaalla en juonut kuin neljä vodkaryyppyä enkä yhtään olutta, näin kuiviin ugrikirjailijoiden tapaamisiin en ole aiemmin osallistunut. Uuteen ugrityyliin kuuluu sekin, että järjestäjille ei ojenneltu lahjoja edes viimeisessä iltajuhlassa. Järjestäjiltä saimme kyllä lahjaksi pääasiassa venäjänkielisiä kirjoja, jääkarhupehmolelun ja Jamalin-Nenetsin autonomisen alueen hallituksen vahvistaman todistuksen kongressiin osallistumisesta 27. - 30.11. 2013.