Ugrikansat hurraavat Putinin sodalle ja luopuvat vähemmistöoikeuksistaan

Suomen kielen päivänä maakuntalehtien yhteinen uutistoimitus Uutissuomalainen julkaisi Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen tilannetta valaisevan jutun. Putinistien ja vähemmistöoikeuden puolustajien riidat ovat kärjistyneet pinnan alla, mutta Putinin sota Ukrainassa paljastaa lopullisesti Moskovan vallan hännystelijät.

Ugritasavalloissa ei voi puhua suomettumisesta, vaan härskistä valtapelistä, jossa suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä on käytetty ja käytetään omien etujen ajamiseen. Suomessa suomettumisen linjaa ugriyhteistyössä on edustanut Suomi-Venäjä-seura, kun taas huomattavasti kehnommin tuettu M. A. Castrénin seura on ollut kriittisempi hankeyhteistyötä rahoittaessaan.

Vuotta 2022 varten Castrénin seura on saanut 59 yhteistyöhanke-ehdotusta, mikä on nykyisen hakumenettelyn ennätys. Esimerkiksi 2021 tuettiin 33 hanketta. Valmiuksia yhteistyöhön on, ja ”erityisesti näin saatu moraalinen tuki koetaan ensiarvoisen tärkeäksi ja kannustavaksi”.

Suomen tuki ugreille oli tärkeää jo ennen Putinin sotaa, mutta helpottaako rahoituksen – jos tätäkin Venäjä-yhteistyötä ei saada pakotteiden piiriin – suuntaamista entisestään, kun vaikkapa Mordvan ersien joukosta nousevat esiin innokkaimmat Z-kirjaimen piirtelijät.

 

”Me häviämme nyt ja jatkossa yhtä enemmän”

 

Moskovalaisaktivistiksi Uutissuomalaisen jutussa (Savon Sanomat 9.4.2022, A 22 –23) nimitetty nuorehko udmurtti kertoo, kuinka Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat hurraavat Putinin sodalle ja ovat luopuneet vähemmistöoikeuksien vaatimuksistaan.

Udmurttiaktivisti on seurannut läheltä erityisesti suomalais-ugrilaisten kansojen reagointia sotaan. Hänen mukaansa tavalliset ihmiset – erityisesti maaseudulla – ovat täysin lamaantuneita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten ihmiset reagoivat sodassa kaatuneisiin.

”Sotilaiden äitien ikäiset naiset tyypillisesti vain toteavat toisilleen, että menetys oli valtava, mutta sille ei voi mitään. Kukaan ei sano: ’Me menetämme rakkaitamme – lopettakaa sota.’ Sen sijaan viesti on: ’Me häviämme nyt ja jatkossa yhä enemmän’.”

Nuorten ja vanhempien ihmisten sota-asenteissa on kuitenkin eroa. Ihmiset noin 45 ikävuodesta alaspäin seuraavat asioita myös sosiaalisen median kautta, mutta kriittiset ajatukset jäävät kuitenkin oman pään sisälle.

”Sotaan kriittisesti suhtautuvia sivustoja ei uskalleta edes avata omilla laitteilla. Ukrainan lähteitä seuraavat vain todelliset sodan vastustajat. Erityisen huolestuttavaa on se, että vähemmistökansojen etuja ajavat järjestöt näyttävät halvaantuneen täysin. ’Separatistiksi’ leimautumisen pelko on niin suuri.

Esimerkiksi jotkut kansallisten kielten oikeuksia puolustaneet järjestöt ovat nyt yhtäkkiä luopuneet täysin vaatimuksistaan ja siirtyneet venäläistä hegemoniaa ajavaan ”Russkij Mir” -ideologiaan.”

Russkij Miriin eli ”venäläiseen maailmaan” kuulutaan etnisestä alkuperästä riippumatta. Näinä aikoina ”kaikki ovat yhdessä, kaikki yhtä kansaa, kaikki venäläisiä, kaikki voittamattomia”, julisti vastikään myös tunnettu mordvalaisrunoilija Rimma Zhegalina, ja mordvalaiskongressin toimeenpaneva komitea julistautui heti perään ”venäläisen maailman” osaksi.

”Tusinoittain hyvin tunnettuja ersiä (itämordvalaisia) on myös vastikään allekirjoittanut lausunnon, jossa he ilmoittavat tukevansa Ukrainan invaasiota… Mordvalaisten oikeuksien äänekkääksi puolustajaksi onkin jäänyt Ukrainan puolella toimiva mordvalaisyhdistys, jota johtaa Venäjän puolella antihenkilöksi muuttunut mordvalaisaktivisti Boljaen Syres.”

Putinin sota on siis vaikuttanut julkisiin kannanottoihin ja nostanut vähemmistökansojen venäläistämisen ”uuteen huippukohtaansa”. Vaikka sodan kannatus ei oletettavasti ole vähemmistökansojen parissa muuta väestöä korkeampaa, se saanut paikoin jopa absurdeja piirteitä.

”Esimerkiksi kansallisten tasavaltojen ja alueiden hallinto- ja muita virallisia rakennuksia on koristeltu laajasti sotaa tukevilla Z-bannereilla ja valoilla. Tasavaltojen omakieliset lehdet ovat yhtäkkiä alkaneet tykittää juttuja ’Ukrainan valheista’ ja Naton vihamielisyydestä. Alueiden johtajat seuraavat pilkuntarkasti valtiollisen propagandan sanankäänteitä – sotkien siihen ajoittain omaa kansallista tarustoa – ja etnisten järjestöjen edustajat jakelevat tunnustuksiaan Donbasin kansantasavalloille.”

 

PS

M. A. Castrénin seuran vuosikokous pidetään seuran toimistolla (Mariankatu 7 A 5, Helsinki) torstaina 28.4.2022 klo 18.00.

Sotarikollisten kunniamerkki pitää professori Matti Klingen "jonkinlaisessa tasapainossa". (Helsingin Sanomat 15.4.2022, B12.)

Moskova päättää, kuka saa edustaa ugreja Lahden kongressissa 2016

Lahdessa kesäkuussa 2016 pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin Udmurtian delegaatio on supistettu 20 hengestä viiteen. Tästä Moskovan määräyksestä raportoi Udmurtian valtionyliopiston lehtori Esa-Jussi Salminen.

Salminen ihmettelee, miksi kongressin pääjärjestäjä Suomi-Venäjä-seura tai mikään muukaan taho Suomessa ei raportoi näistä "kongressiin oleellisesti liittyvistä asioista senkään vertaa kuin täkäläiset venäläiset tahot ". 

Salmisen raporti "Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Udmurtiasta nähtynä" löytyy täältä.

Support the initiative to introduce compulsory in the Udmurt language in Udmurtia

Dear friends and colleagues!
In late February, the Parliament will consider a proposal Udmurtia Vseudmurtskoy Association "Udmurt Kenesh" on the introduction of the Udmurt language compulsory in all schools in the country.
Compulsory study of the national language was introduced in a given volume of all the national republics of the Volga and Urals except Udmurtia.
We support this initiative and believe that it will create systemic conditions for more sustainable reproduction of the Udmurt language and learning the Udmurt language as Udmurt, whose families do not speak or have little to say in Udmurt, and citizens of the republic of other nationalities.
Recently, as we approach the State Council session at which the amendment will be considered, there are more negative signs for the initiative:
- Chairman of the State Council on December 31 V. Nevostruev at a press conference, said that the study of the Udmurt not be mandatory ;
- 23 January, Chairman of the State Council commissions had worked profile Natalia Sudarikova called this initiative futile .
Also quite loud voices against the initiative and some alarmist statements , sustained in a provocative manner.
We are now very important to show MPs Udmurtia and the public that many supporters of the initiative, and their arguments - slim and convincing.
We can not do without your support.
We ask you to help the brotherly Udmurt people in their struggle for the institutionalization of the Udmurt language.
Read more about the initiative and the arguments in support you can read here .
How can you help us?
There are several options to choose suitable.
1. Become a public supporter of the initiative and prepare a statement in support of the initiative (These supporters have become Oliver Loode and young entrepreneur, producing national Udmurt confectionery Samvel Eduard ).
2. Take part in a campaign to dispatch requests to the deputies of the State Council of Udmurtia.
3. Write a personal letter to the arguments in support of the initiative - it will be included in the general circulation and sent to members of the initiative group.
4. Help us with the preparation of promotional materials about the benefits of studying the national language and the benefits of multilingualism.
5. Help us to spread information about the initiative.
6. Write us at artem@udmurtlyk.ru and offer their ideas, and opportunities.
If you are willing to help us in one or more embodiments, please write to artem@udmurtlyk.ru

Thank you for your solidarity!
Sincerely,
network administrators,
members of the initiative group "Kyl-kun . "

Udmurtian kansalliskirjasto digitoi kirjoja keväällä 2013

Koneen säätiön kieliohjelman tuella Udmurtian kansalliskirjasto digitoi keväällä 2013 kokoelmiensa aineistoja. Kieliohjelman tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kielten, suomen kielen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia sekä helpottaa pääsyä kieliaineistojen saatavuuteen ja käyttämiseen. 

Suomalaisen säätiön tukema hanke on jatkoa Udmurtian kansalliskirjaston hankkeelle ”Sähköisen kirjaston perustaminen – Udmurttilainen kirja”, joka on saanut tukea Udmurtian tasavallan kieliohjelmasta ”Laki Udmurtian virallisista kielistä ja muista Udmurtian kansojen kielistä” ja Suomen sukukansaohjelmasta. 

Hanke on suunnattu kansallisen kulttuurin painatteiden säilyttämiseen ja niiden ottamiseen laajaan yleiseen käyttöön sekä udmurttilaisen kirjan ja kielen tunnetuksi tekemiseen internetissä että kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen tarkoituksena vahvistaa udmurtin kielen asemaa ja sen kehittämistä edelleen.

Digitointihanke laajentaa Kansallisen sähköisen kirjaston kokoelmia, mukaan lukien ”Udmurttilainen kirja” -hankkeen DSpace-julkaisuarkiston kokoelmia kattaen ennen vallankumousta ilmestyneet kansalliset julkaisut. Aineistot tarjoavat tutkijoille ja asiantuntijoille erinomaisen mahdollisuuden tutkia ja dokumentoida udmurtin kieltä.

http://www.finnougoria.ru/news/30713/

Haapasalo kiertää Venäjän suomensukuiset ugrit 30 päivässä

Tv-sarjat Venäjän halki 30 Päivässä ja Silkkitie 30 Päivässä saavat jatkoa.

Nyt näyttelijä Ville Haapasalo matkustaa Siperiaan etsimään suomalaisuuden juuria. Hän matkaa 30 päivän ajan Volgalla ja Uralilla suomensukuisten kansojen luona. Tästä toukokuussa 2012 kuvatusta matkasta tulee Yle Teemalle 10-osainen huikea sarja, jossa näytetään ennennäkemättömiä paikkoja sukulaiskansojemme mailta. Sarjassa myös tavataan monia suomalaisugrilaista äidinkieltään vaalivia ihmisiä, naapurimme mahtavan lipun alla. Mitä heille kuuluu?

Matka alkaa Marista, jossa Ville pääsee mukaan pienen Shorunzan kylän elämään. Kylän väitetään olevan yksi parhaiten säilyneitä suomalaisugrilaisia kyliä Marissa. Villen hiljentää pyhä lehto ja saa tanssimaan polkkaa kylän nuorin asukas.

Toinen kohteista on Udmurtia. Udmurtia on kuuluisia Kalashnikovin AK-47 kiväärin valmistamisesta. Kuinka käy aseita pelkäävälle Villelle Izhmashin asetehtaalla? Toinen asia, josta Udmurtia on viime aikoina tullut tutuksi on Euroviisumummot, jotka sijoittuivat toukokuussa 2012 toiseksi Euroviisujen finaalissa. Ville tapasi Buranovan kylän Babushkat ja kyseli tunnelmia, kaksi päivää ennen finaalia.

Kolmas vierailun kohde on Mordva, jossa on ersiä ja moksia. Pääkaupungissa Saranskissa Ville joutuu keskelle MM-kävelykisan hulinaa. Maailman parhaimmat kävelijäthän tulevat juuri Mordvan alueelta ja meno on sen mukainen. Saranskissa Ville tapaa tapaa myös yhden maan suosituimmista suomalaisugrilaisista muusikoista. Alue on vauraampaa kuin muut suomalaisugrilaiset alueet Venäjällä ja se näkyy mm. Putinin vierailua varten rakennetussa kylässä ja koulussa, joissa lapsia valmennetaan kadeteiksi, jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Ville näkee kuinka koululainen kokoaa ja purkaa käsikranaatin.

Toiseksi viimeinen matkakohde on Komi, joka sijaitsee Ural-vuoriston länsipuolella. Komit ovat yksi säilyneimmistä suomalaisugrilaisista kansoista Venäjällä, perinteidensä ja kielensä puolesta. Pääkaupungissa Syktyvkarissa Ville pääsee Komin kuuluisimman kuvanveistäjän malliksi ja tapaa suomalaisille tutun hiihtäjälegendan Raisa Smetaninan. Matkan koskettavimmat hetket Ville kokee Stalinin entisen vankileirin joukkohaudan äärellä, jossa makaa 25 000 ruumiin seassa myös monia suomalaisia vankeja. Matkan loppua kohti tunnelman nostaa mansien pyhät kivipatsaat Uralin huipulla sekä seitsemän hirvenvasan varaemona toimiminen.

Viimeinen matkakohde on Uralin itäpuolella sijaitseva Hantimansia. Ville todistaa kuinka pulassa perinteistä porotaloutta harjoittavat hantit ovat keskellä venäläisten öljynporausalueita. Pääkaupungissa Hantimansiassa Villelle näytetään maaginen mansijumalatar. Matka huipentuu OB- jokiajeluun, joka johtaa kuuluisalle Sosvan silakkatehtaalle, jonka herkkuja nautitaan Moskovan Kremlissä asti. Ville löytää myös pieniä suomalaisugrilaisia kyliä, joihin pääsee kulkemaan vaan kesäisin, joen ollessa sula.

Tämä matka Venäjän suomalaisugrilaisille alueille on ollut Villelle rankin, aiempiin verrattuna. Olosuhteet olivat enemmän kuin köyhiä, tiet lähes kulkukelvottomia ja lentokoneet nähneet parhaat päivänsä jo vuosikymmeniä sitten. Raskainta oli kohdata totuus katoavista sukulaisista, joiden kohtalosta ei monikaan enää välitä.

Yle Teemalla ja Areenassa Ville Haapasalon tähdittämät sarjat

Yle Teema sunnuntaina 30.12.2012 klo 10: Venäjän halki 30 päivässä, 8 osaa peräkkäin
Yle Teema tiistaina 1.1.2012 klo 10: Silkkitie 30 päivässä, 10 osaa peräkkäin
Yle Teema keskiviikkoisin alkaen 2.1.2012 klo 21 Suomensukuiset 30 päivässä, 10 osaa, uusinnat perjantaisin klo 20.

Matkalla Villen kanssa-kokonaisuus esitetään Yle Areenassa seuraavasti:

Lauantaina 29.12.2012 Suomensukuiset 30 päivässä alkaen klo 13 (kaikki 10 osaa)
Sunnuntaina 30.12.2012 Venäjän halki 30 päivässä (kaikki 8 osaa)
Uudenvuodenpäivänä 1.1.2013 Silkkitie 30 päivässä (kaikki 10 osaa)

 

Volgan mutkasta Siperiaan | From the Volga to Siberia

Volgan mutkasta Siperiaan. Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä. From the Volga to Siberia. The Finno-Ugric Peoples in Today's Russia. Toimittanut Ildikó Lehtinen, SKS 2012.

Mitä sukukansoille kuuluu? Selviävätkö vähemmistökansat globalisaation paineista? Kirja tarkastelee Volgan mutkan ja Siperian kielisukulaisten lähihistoriaa ja nykyhetkeä. Kirjoitukset kertovat omakohtaisesti hantien, komien, marien ja udmurttien nykytilasta ja identiteetistä. Runsas kuva-aineisto johdattaa kohtaamaan arkipäivän tänään, arkistokuvat muistuttavat elämästä yli sadan vuoden takaa. Mukana on myös lasten piirustuksia, jotka esittelevät mielikuvia udmurttilaisuudesta.



How are Finno-Ugric peoples doing in today’s Russia? Are these minority groups surviving the pressure of globalisation? This book takes a look at the recent history and current situation of Finno-Ugric peoples from the Volga bend to Siberia. The articles provide a first-hand view of the current status and identity of the Khanty, Komi, Mari and Udmurts. Extensive image material shows us their everyday lives today, while archive pictures offer glimpses of life more than a century ago. Also included in the book are children's drawings depicting their ideas of Udmurt ethnicity.

Nidottu. 190 s.

ISBN 978-952-222-345-6

SKS:n toimituksia 1360.

Hanki omasi jäsenhintaan M. A. Castrénin seuran toimistosta (Mariankatu 7 A,  00170 Helsinki, puh. (09) 135 7820) 35 e (suom.), 55 e (engl.) - sopii mainiosti myös äitienpäivälahjaksi!

Lukuvinkkejä suomalais-ugrilaiseen nykykirjallisuuteen

Kulta-aikaa odottaen

Ei vain kansanrunoudesta

Volgan vaahtopäitä

Kirjallinen Volga ei jäädy joulukuussakaan!

Tänä syksynä ilmestyneen Volga-antologian (Savukeidas 2010) pohjalta pakistaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen nykykirjallisuudesta ja kuullaan tuoreita runoja.

Marin kielen päivän aattona, torstaina 9. joulukuuta kello 18.00 Rikhardinkadun kirjaston (Rikhardinkatu 3, Helsinki) luentosalissa, 3. krs. esiintyvät Volga-antologian kirjailijat ja kääntäjät:

- Antologian toimittaja Ville Ropponen kertoo mordvalaisten, marilaisten ja udmurttien nykykirjallisuudesta.

- Kääntäjä & venäjäläisen kulttuurin tuntija Jukka Mallinen esittelee Sergei Zavjalovin ja Sergei Stratanovskin runouden suomalais-ugrilaisia teemoja.

- Vuorimarilainen kirjailija Valeri Mikor puhuu ympäristömuutosten vaikutuksista pienten kansojen elämäntapaan, kieleen, kulttuuriin ja elinehtoihin, esimerkkitapauksena Tsheboksarin padonlaajennus Volgalla, joka uhkaa haudata Vuori-Marin veden alle.

Mikor esittää lisäksi uusia runojaan.

- Tarton yliopiston fil. tri. Olga Jerina (ersämordvalainen) ja FM Jack Rueter pohtivat ersäläistä ja mokshalaista nykyrunoutta.

- Ersäläinen toimittaja Petrjan Andju kertoo ersänkielisen wikipedia luomisesta.

- Vuorimarilainen kulttuuriaktivisti Julia Kuprina puhuu etnofuturismin ja kansanfilosofian vaikutuksesta vuorimarilaisessa nykyrunoudessa.

Tervetuloa!

***

Volga-antologia esittelee kimaran tuoreinta udmurttilaista, mordvalaista ja marilaista nykykirjallisuutta. Antologian runoissa, novelleissa ja esseissä ääneen pääsee Venäjällä piiloon painettu suomalais-ugrilaisuus. Venäläistämispaineiden allakin sukulaiskansat haluavat säilyttää omintakeisuutensa juuttumatta menneeseen.

Moderni suomalais-ugrilaisuus syntyy kansallisen limittyessä maailmankulttuuriin, ikivanhojen perinteiden yhtyessä hypermoderniin. Antologiassa kaikunsa löytävät kaupungistuminen, nuorten todellisuus, internet ja koko jälkikommunistinen Venäjä.

Udmurtilainen nuori kirjallisuus on nyt nopeassa liikkeessä, eikä vähiten omaperäisen taidesuuntauksen etnofuturismin ansiosta. Marissa lisääntyvä autoritaarisuus yrittää rajoittaa kirjallisuutta. Mordvalaiset aktivistit pyrkivät luomaan omakielistä internettiä. Suomalais-ugrilaiset kirjallisuudet kehittyvät, mutta mihin suuntaan?

Neljäntoista fennougrin lisäksi teos sisältää Ville Ropposen kattavan esipuheen sekä udmurttien, marien ja mordvalaisten nykykirjallisuutta läpikäyvän esseen.

Kirjassa ovat mukana:

Šiban Viktor, Larisa Orehova, Arzami Otšei, Muš Nadi, Veronika Dor , Vjatšeslav Ar-Sergi, Sergei Zavjalov, Ljudmila Rjabova, Mihail Bryžinski, Petrjan Andju, Valeri Mikor,  Vladislav Samoilov, Tatjana Otšejeva, Vasili Pektejev

http://www.savukeidas.com

***

Tilaisuudessa on mahdollisuus hankkiutua antologian omistajaksi.

***

Järjestäjät

Rikhardinkadun kirjasto, Savukeidas

******

Lisätietoja:

Ville Ropponen

E. ville.ropponen@gmail.com