Komin, Marin ja Suomen Arktinen dialogi jatkuu Kempeleellä

Kempeleen lukion auditoriossa Arktisen dialogin avajaisluentoa "Tiskaako toukka vielä astiota" kuunteli noin 200 oppilasta. Otsikon kysymykseen Tossavaisen vastaus oli: "Kyse ei ole ihmisten mahdollisuuksia puhua lintujen tai tiskaavan toukan puolesta, vaan näkökulma siirtyy lintujen omaan vierauteen ja tämän vierauden ilmentymiin runoudessa. Tässä mielessä toukka ei enää tiskaa astioita, vaan pitäisi kysyä, mitä toukka mietti, kun (Risto) Rasa väitti hänen tiskaavan astioita."

M. A. Castrénin seura on kutsunut Kempeleen lukion Arktinen dialogi -hankkeeseen, joka liittyy Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten sekä luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Suomesta hankkeessa ovat mukana Kempeleen lukion lisäksi Salinkallion peruskoulu Lahdesta.

Hankkeella halutaan herättää kiinnostus omaan kieleen ja ympäristöön ja saada aikaan halu ottaa itse osaa molempien suojeluun ja kehittämiseen. Seura toteuttaa näin osaltaan Suomen arktisen strategian 2013 tavoitteita huomioimalla alkuperäiskansojen oikeuksia terveyteen, hyvinvointiin ja oman kulttuurin säilymiseen ja kehittymiseen nykyajan haasteiden keskellä. Arktinen dialogi -hanke toteutetaan Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2014 saadun apurahan turvin.

Marilainen nuortenlehti ja Komissa toimiva Venäjän Federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus ovat järjestäneet hankkeen puitteissa nuorten työpajat kesällä 2015. Ilmastonmuutosta, uhanalaisia eläimiä ja kasveja, kierrätystä ja muita lähiympäristöön liittyviä asioita käsittelevät tuotokset kootaan seuran kotisivuille. 

Kempeleen lukion kansainvälisyysviikoilla luennoivat runoilija Jouni Tossavainen, toimittajaMikko ”Peltsi” Peltola, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Henna Haapala ja näyttelijä Iida-Maaria Lindstedt. Lisäksi koulussa on työpajoja, joissa opiskelijat pohtivat luontosuhdetta ja sen eri variaatioita – omalla äidinkielellään. Kansainvälisyysviikkojen hyväntekeväisyyskeräysten tuotoilla koulu lahjoittaa puiden taimia kehittyviin maihin.

Kempeleen lukion kansainvälisyysviikkojen 2015 ohjelma:

To 8.10. klo 11.30–11.45 avajaiskonsertti, lukion Alatori

Ma 12.10. klo 14.45–15.45 runoilija Jouni Tossavaisen avajaisluento Tiskaako toukka vielä astioita

Ti 13.10. klo 10.00–12.55 luontosuhdetyöpajat, lukion luokat

Ti 13.10. klo 13.15–14.15 Mikko”Peltsi” Peltolan luento Kuinka kaupunkilainen rakastui metsään, lukion auditorio

Pe 16.10. klo 11.30–11.45 konsertti, lukion auditorio

Henna Haapalan ja Iida-Maaria Lindstedtin luentoajat ilmoitetaan myöhemmin.

Toimittajat ovat tervetulleita kaikkiin 13. kansainvälisyysviikkojen tapahtumiin.

Lisätietoja:

kalevi.pirttikoski@kempele.fi

heli.kaarre-kela@kempele.fi

liisa.pirinen@kempele.fi

Heli Kaarre-Kela: 050 3280 585

Kempeleen lukion kanslia: 050 316 9593

Kempeleen lukion kotisivut: http://www.kempele.fi/varhaiskasvatus-ja-opetus/lukio.html

Komilaiset lukevat tänään runojaan nonstoppina

Tänään 21. maaliskuuta, Unescon Maailman runouden päivänä, komilaiset runoilijat kietaisevat valkoisen kaulaliinan kaulaansa – symbolisen runoviestikapulan, kun runoilijat yhdeksättä kertaa lukevat ääneen omia runojaan yhteen menoon koko päivän Kuratovin kirjallisuusmuseossa. Runomaratoniin osallistuu runoilijoita ympäri Kominmaata.

Uunituoreina kirjailijaliiton jäseninä esiintyvät naisrunoilijat Aljona Šomišova ja Ljubov Anufrijeva. Kunnia-arvoisin runomaratoonari on 80-vuotias komilainen runoilija Nikolai Šukin, nuorimpina esiintyy opiskelijoita ja yläasteikäisiä koululaisia erilaisista kirjoittajayhdistyksistä.

Tänä vuonna runomaraton kestää 40 minuuttia pitempään kuin aikaisemmin, koska runouden syvät rivit ovat saaneet täydennystä. Kaikkiaan runouden kaulaliina kääriytyy puolensadan runonlausujan kaulalle.

http://www.finnougoria.ru/news/36077

Komin kirjailijaliitolle omat kotisivut

Komin kirjailijaliiton varapuheenjohtaja Andrei Popov ilmoittaa, että kustannustalo Media-Pressin vapaaehtoiset työntekijät ovat luoneet kotisivuston. Andrei Popovin mukaan sivusto on tällä hetkellä valmisteluasteella. Kuitenkin tässä vaiheessa on mahdollista lukea uutisia Kominmaan kirjallisuuselämästä ja saada tietoja kirjailijaliiton jäsenistä ja sen historiasta. Vastaisuudessa sivustoon sijoitetaan kirjailijoiden tekstejä, valokuvagalleria sekä tietoja kirjallisuuskilpailuista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

http://soyuz-pisateley.komi-nao.ru/

"unohdan / komin sanat, kun käyttelen venäjää"

Minun kieleni, minun kotini

Tuntui, että ajan myötä unohdan
komin sanat, kun käyttelen venäjää.
Kuin vieras kuljen, kirjeitä lähetän,
en edes katsomassa käy kotia.

(Nina Isajeva: Runouden maa, 42)


Nina Vasiljevna Isajeva syntyi 22.6. 1955 Gaintsevon kylässä Kotševskin rajonissa. Koulun jälkeen hän opiskeli Permin valtiollisessa pedagogisessa insituutissa ja on sen jälkeen toiminut opettajana. Jo opiskeluaikana hänen runojaan painettiin lehdissä ja runovalikoimissa. V. 1986 ilmestyi hänen ensimmäinen oma runokirjansa Менам песня (’Minun lauluni’). Toinen runokirja, Катшасиннэз (’Päivänkakkaroita’), ilmestyi v. 2002.

Isajevan lisäksi Raija Bartens on suomentanut kymmenen muun komipermjakkilaisen runoutta kokoelmaan Runoden maa (2012), joka löytyy tästä linkistä.

V. Klimoville
Kansalla on kieli, tavat, jumalat ja usko
niihin. Mitä on komipermjakeilla? Vain kieli,
joka on silmien edessä sammumassa, koska
venäläistyneille ihmisille se on käynyt
tarpeettomaksi. (Ystävän kirjeestä) 

(Runouden maa, 49)