Poromiehet kertovat

Poromiehet kertovat -hankkeen päätösseminaari 

Tiistaina 29. marraskuuta kello 13.00–17.00

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, Helsinki

13.00–13.10 Toimistopäällikkö Matti Särkelä, Paliskuntain yhdistys: 

Seminaarin avaus

13.10–13.20 Johtaja, prof. Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 

Kieltä ja kulttuuria kuvaava aineisto monenlaiseen käyttöön 

13.20–14.00 Porotutkija, fil. tri J. Juhani Kortesalmen haastattelu 

Porohistorian parissa 1960-luvulta 2010-luvulle . Haastattelijan Matti Särkelä, lomassa kuulokuvia 1960-luvun haastatteluista

14.00–14.30 Tutkija Toni Suutari, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: 

Poromiehet kertovat -hankkeessa 2009–2011 kerätyn aineiston esittely. Tietoja aineistosta ja sen käytettävyydestä sekä näytevideo

 

14.30–14.50 Dosentti Teppo Korhonen, Helsingin yliopisto: 

Poroaineiston merkityksestä tutkimukselle

14.50–15.10 Poroemäntä Raisa Korpela, Pohjois-Sallan paliskunta: 

Poronhoitovuosi sanoin ja kuvin

15.10–17.00 Lappi ja poro -aiheinen iltapäiväpala ja juhlakahvit

Sata vuotta puhuttua porohistoriaa

Poromiehet kertovat -hankkeessa on kerätty vuosina 2009–2011 Kordelinin säätiön rahoituksella haastatteluaineistoa poroelinkeinon nykytilasta (33 haastattelua, n. 70 tuntia). Hankkeessa ovat olleet mukana J. Juhani  Kortesalmi, Matti Särkelä (Paliskuntain yhdistys) ja Toni Suutari (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Poromiehet kertovat -hanke on ollut jatkoa vanhojen, koneellistumista edeltävän ajan muistavien  poromiesten haastatteluille, joita tehtiin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa vuosina 2006–2008 (37 haastattelua, n. 66  tuntia). Näiden hankkeiden aineistot luovat jatkumoa varhaisemmille porohaastatteluille, joita on arkistoissa jo 1960-luvulta  alkaen. Porohaastattelut muodostavat kokonaisuuden, jonka sisältämä muistitieto kattaa yli  sadan vuoden ajanjakson ja jossa  haastateltujen syntymävuosikymmenet  ulottuvat 1870-luvulta 1980-luvulle. Kulttuurihistoriallisten ja sosiologisten aiheiden lisäksi aineistot sopivat hyvin myös esimerkiksi pohjoisen Suomen puhekielen tutkimukseen. Aineistot ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden vapaasti käytettävissä.

Ilmoittautuminen  21.11.2011 mennessä: nauhoitearkisto@kotus.fi,  020 781 3207. 

Seminaari on maksuton.

 

Osallistujamäärä on enintään 50 henkeä. Seminaarin järjestävät Paliskuntain yhdistys ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 

Lisätietoja: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4399

"Suomalais-ugrilainen viisaus" Helsingin kirjamessuilla

 Viisas Lönnrot ja ugrilaulaja, E. Wikström 1933.

"Maailmassa on vain kolme suomalais-ugrilaista kansaa, joilla on oma valtio. Koska virolaiset kuuluivat niistä ainoana neuvostoimperiumiin, meillä on ehkä hieman muita tiiviimmät suhteet Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Halu löytää yhteys suomalais-ugrilaisiin juuriimme tulee kuitenkin vuosi vuodelta ilmeisemmäksi myös Viron sisällä. Esimerkiksi yksi Viron suurimmista musiikkifestivaaleista keskittyy pelkästään kansanmusiikkiin. 

Virolaiset suhtautuvat läntisessä maailmassa syntyneisiin suuriin, jyrkkiä erotteluja ja vastakkainasetteluja rakastaviin maailmanselityksiin (kuten marxilaisuuteen ja kristillisyyteen) melko avoimen epäluuloisesti, mutta heitä kiehtoo suomalais-ugrilaiselle mielenlaadulle tunnusomainen sovinnollisuus, hämyisyys, sujuvuus ja myyttisyys. Niinpä ei ole mitenkään yllättävää, myös eräät Viron älymystön edustajat ovat löytäneet kertaalleen unohdetun suomalais-ugrilaisen maailman tuen ja ymmärryksen lähteeksi itselleen."

Aiheesta keskustelevat kirjailija Jouni Tossavainen, runoilija ja filosofi Hasso Krull ja etnologi Anzori Barkalaja.

La 29.10.2011 klo 16.00–16.30 Musta Kuutio, Viron messuosasto.

Aikuisten kertalippu 14 e, erikoiskategoriat alk. 5 e.

Lisätietoja: www.helsinginkirjamessut.fi

Suuntana Siperia Sukukansapäivän seminaari Helsingissä 15.10.11

Sukukansapäivän seminaari

Suuntana Siperia

Aika  lauantai 15.10.2011 klo 13.00–16.30

Paikka Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, 00170 Helsinki

Ohjelma

13.00 Sjatko – ersän- ja mokšankielistä musiikkia

13.10

FT Ildikó Lehtinen, Kulttuurien museo

Kulissien takana. Tutkimusmatkoilla Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla 1980–2010.

13.30

Varajohtaja Svetlana Hakimova, Eriko-tur (Udmurtia)

Rol etnokulturnogo faktora v razvitii turizma v Udmurtskoj Respublike (Etnokulttuurimatkailun kehittäminen Udmurtian tasavallassa).

13.50

Puheenjohtaja Sergei Gabov, Komi vojtyr -järjestö (Komi)

Etnokulttuurimatkailu – kestävää kehitystä Komin tasavallan matkailuelinkeinossa.

14.10

Kouluttaja Tapani Niemi, Tarinamesta

Kansantarina palauttaa Lapin Lapin matkailuun. Lapin yliopiston koulutushanke ammattimaisille tarinankertojille.

14.30 Kahvitarjoilu

15.00

Toimittaja Jussi Konttinen (Helsingin Sanomat)

Mikä houkuttelisi suomalaismatkailijan sukukansojen maille?

15.20

Varapuheenjohtaja Sampsa Holopainen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta

Aktiivina sukukansojen parissa

15.40

Kirjailija Jouni Tossavainen

Neulastiellä. Lastuja kansainvälisistä suomalais-ugrilaisista kirjailijakongresseista.

16.00 Sjatko – ersän- ja mokšankielistä musiikkia

Historiantulkinta kertoo nykyhetkestä?

Edellisessä M.A. Castrénin seuran jäsentiedotteessa 2/2011 ilmestyi Valentina Štšankinan kiinnostava artikkeli ”Mordva 1000-vuotisjuhlan kynnyksellä”. Artikkelissa valotetaan vuonna 2012 Mordvan pääkaupungissa Saranskissa vietettäväksi määrättyä juhlaa ja sen taustoja. On sinänsä myönteistä, että Mordva sekä ersäläiset ja mokšalaiset ovat huomion kohteena. Kulttuuritapahtumat ja vähemmistökielten ja -kulttuurien tukeminen kuulostavat mainioilta hankkeilta, jos ne eivät jää retoriikaksi. Mutta olen ymmälläni artikkelissa mainituista historiallisista faktoista, jotka lisäksi toistavat Venäjän ääni -nettilehden kesäkuun artikkelissa (http://finnish.ruvr.ru/2011/06/16/51913879.html) esitettyjä väitteitä lähes pilkulleen.

Miksi Štšankina kertoo epätarkkoja tietoja? Kaikkihan tiedämme, että mordvalaisten ja venäläisten yhteiselo alkoi – ei tuhat vuotta – vaan jo 10 000 vuotta sitten Atlantiksessa. Kun Jumala loi maailman, hän loi ensimmäisenä yhteenkietoutuneen venäläis-mordvalaisen verson, jonka sukurakkaus ja yhteistyö väräjöivät leppeässä tuulessa.

Vakavasti puhuen Štšankinan artikkeli sisältää virheellistä tietoa. Mordvalaiset eivät ole 1000 vuotta ”seisoneet Venäjän valtiojärjestelmän alkulähteillä” tai yhdessä venäläisten kanssa luoneet Venäjää. He eivät myöskään ole ”vapaaehtoisesti” liittyneet Venäjään ja sulautuneet ortodoksisuuteen. Tällainen neuvostoaikaista Venäjän ”konfliktittoman asuttamisen teoriaa” muistuttava historiankäsitys hautaa alleen kolonialistisen todellisuuden.

Sekä venäläisten, että mordvalaisten historiallisten lähteiden, kuten keskiaikaisten kronikoiden, mukaan mordvalaisheimot taistelivat venäläisten kanssa 900-luvulta lähtien. Läntiset mordvalaisheimot, jotka jäivät slaavilaisten ruhtinaskuntien valtaan jo tuolloin, ovat voineet tavallaan osallistua Kiovan Rusin muodostumiseen. Mutta on kiistanalaista onko Kiovan Rus ”Venäjän valtiollisuuden alku”. Kronikoiden mukaan venäläiset taistelivat Purgazin johtamia mordvalaisia vastaan jälleen 1220-luvulla. Vuosina 1236–1237 mordvalaiset olivat liitossa bolgaarien kanssa koettaen torjua mongolien hyökkäystä. Sittemmin mordvalaisheimot kuuluivat Kazanin kaanikuntaan.

Historiallinen tosiasia on, että pääosa mordvalaisista joutui Moskovan suuriruhtinaskunnan, myöhemmän Venäjän keisarikunnan, valtaan vasta Kazanin kaanikunnan kukistuttua 1550-luvulla.

Erityistä halua osallistua ”Venäjän valtion luomiseen” ei tunnu osoittavan sekään, että mordvalaiset kapinoivat Ivan Bolotnikovin kapinassa vuonna 1606–1607, Stepan Razinin kapinassa 1670-luvulla ja jälleen Pugatšovin kapinassa 1770-luvulla. Kronikoiden mukaan Razinin kapinassa ja sen tukahduttamistoimissa sai surmansa 10 prosenttia mordvalaisista. Vielä vuonna 1918 mordvalaiset olivat yhdessä udmurttien, marilaisten, tataarien ja baškiirien kanssa perustamassa vähemmistökansallisuuksien valtiota Idel-Uralia, jonka bolševikit kuitenkin murskasivat.

Kun tiedämme, että vähemmistökielten ja kulttuurien tukeminen on nyky-Venäjällä melko heikolla tasolla, voidaan esittää kysymys liittyykö mainittu ”mordvalaisten ja venäläisten ystävyydenjuhla” enemmänkin Kremlin viime vuosina masinoimaan suuntaukseen historian uudelleen tulkitsemiseksi. Tähän suuntaukseen on kuulunut esimerkiksi Baltian maiden neuvostomiehityksen kieltäminen ja yritys esittää tataarien vapaaehtoisesti sulautuneen Venäjän valtaan.

Ville Ropponen,

toimittaja, tietokirjailija

Kirjoitus on julkaistu myös M.A. Castrenin seuran jäsentiedotteessa 3/2011.

Ugriteatterin maailman ensi-ilta Helsingin Taiteiden yössä 26.8.

O ja NO99 Olkiteatterin sugrierror.com pyörähtävät Helsinkiin Taiteiden yöhön

Elokuun lopussa järjestettävän Taiteiden yön yleisö pääsee tutustumaan kahteen Euroopan kulttuuripääkaupunki Tallinnan ohjelmistoon kuuluvaan projektiin. Helsinkiin vierii LIFT11 -kaupunki-installaatio O sekä Eesti Majassa Helsingin Suvilahdessa voi seurata sugrierror.com-esityksen maailman ensi-iltaa suorana lähetyksenä NO99 Olkiteatterista Tallinnasta. Sugrierror.com käsittelee suomalaisugrilaista historiaa, olemusta ja tulevaisuutta. Näyttelijät ovat Uralin edestä ja takaa.

Sugrierror.comin maailman ensi-illan suora lähetys NO99 Olkiteatterista Tallinnasta alkaa Suvilahden Eesti Majassa 26. elokuun illalla klo 19. Lämpimästi tervetuloa!

Anne Türnpun, Eva Klemetsin ja Mart Kolditsin Sugrierror.com on kansainvälinen teatteriprojekti, jonka näyttelijät ovat suomalais-ugrilaisten teattereiden väkeä. He osaavat vielä esivanhempiensa kieltä ja tuntevat perinteisen suomalais-ugrilaisen kulttuuriympäristönsä. Miten sanotaan mariksi rakkaus? Kuinka setukaispoika valmistautuu kirmask-kyläjuhliin? Naurattavatko hantien vitsit virolaisia? Millaista on olla mansina Moskovassa? Millaista on olla virolainen? Kyse ei ole enää siitä, millä tavalla kieliä ja kulttuureja voisi säilyttää, vaan kuinka kauan, ja kuka niitä yleensäkään enää pitää yllä?

“Teatterikieli pyritään löytämään rituaaleista, jotka ovat vielä hengissä: esimerkiksi setukaisten häät, hantien ja mansien karhunpeijaiset, marien lehtorukoukset, udmurttien hautajaiset. Esitysmuoto on kuin suomalais-ugrilaisen noitasepän taivaan- tai suonraudasta takoma kiiltävä rintakoru: liikkuva-kiikkuva, liehuva, valossa, tunnelmassa ja tuulessa leikkivä, haltioita ja jumalia hämmentävä, raskaan raudan, kevyen mielen, valkoisen käden ja hyvän sydämen seos”. Näin kertovat tekijät.

O on näinä päivinä herättänyt huomiota Tallinnan kaduilla vieriessään. Se on tehnyt retken Venäjällekin. Elokuun lopussa suuri musta pallo tulee Helsinkiin. “Tarkemmin katsoessa siinä näkee jo kaupungin terävien kulmien aiheuttamia “arpia”, jotka on sisältäpäin huolellisesti paikattu. Omapäinen O tekee asiat kuten haluaa. Kun käskemme sitä pysähtymään, se lentää. Kun emme enää odota siltä mitään, näyttää se vielä jotakin uutta. Teini-ikäisen sielu. O – piste, korkki, lelu, riemu, musta ilmapallo, aukko, 65 kuution pinkki tyhjyys – tulee lahden yli. Venäjän sielu ja maa tervehtivät O:ta lämpimästi, nyt on Helsingin vuoro.”

Virolaisten Aet Aderin, Andra Aaloen, Kaarel Künnapin, Grete Soosalun ja Flo Kasearun toteuttaman O:n voi nähdä Helsingin Taiteiden yössä 26. elokuuta klo 15 Kasarmitorilla, alkuillasta klo 18 Suvilahden pihalla ja klo 21 Esplanadilla ja Senaatintorilla. Katso: http://vimeo.com/27288764

Lisätietoja:

http://www.sugrierror.com/
http://pohuteater.no99.ee/
http://www.viro-instituutti.fi/

http://www.facebook.com/viroinstituutti

www.lift11.ee

Grete Ahtola

Viro-instituutti Suomessa

Eesti Maja - Viro-keskus

Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22

00540 Helsinki

Puh. +358 9 669805

Puh. +358 50 4385331

grete@viro-instituutti.fi

Etnofuturistit Udmurtiassa

Etnofuturistit kokoontuvat ensi viikolla Udmurtiassa, kertoi Esa-Jussi Salminen CIMOn ulkomaisten suomen kielen opettajien tavatessa toisiaan Kuopiossa 2.-4.8.2011, mutta siitäkään ei löydy tietoa esimerkiksi täältä.

Ehdota ja äänestä suomalais-ugrilaista merkkihenkilöä

Leaders of the Finno-Ugric world choose by popular vote

Leaders of the Finno-Ugric and Samoyed peoples will be selected throughout the world. International contest to determine the most unusual and popular attractions of the Uralic language family has started on the Internet.

According to the editor-in-chief of the Media Center FINUGOR.COM Yuriy Popov, the main goals of the project is promoting interest of Finno-Ugric and Samoyedic peoples in maintaining their ethnic identity, as well as promoting interest of other peoples of the world to Finno-Ugric ethnos, their cultural heritage, political and social development. “Everyone is welcome to propose for the action, but not Finno-Ugric peoples themselves, – he underlined. - Everyone can propose a nominee reckoned to be a leader or a outstanding person on the website of the action. Involved experts from Russia, Hungary, Finland and Estonia shall evaluate the proposed persons if they suit the contest”.

Public nomination of prominent Finno-Ugric and Samoyed leaders began on the site FINUGOR.COM on May, 16.

If you know any interesting person in history or nowadays – political, religious persons, scientists, art workers, sportsmen, business leaders, please, add the information on site Media Center of Finno-Ugric Peoples FINUGOR.COM or you can send it on e-mail 7w@finugor.ru.

Each proposal should be supported by a short biography which can be complemented by photos, audio and video materials. Articles are accepted in English and Russian languages being the means of conversation of Finno-Ugric and Samoyedic peoples. Non-profit organization Fenno-Ugria (Tallinn) which is a partner of Media Center FINUGOR.COM in Estonia will help to create pages on the contest in Estonian language.

The international contest “Leaders of Finno-Ugric World” shall be carried out in 3 stages. In May-August the collection of proposals in eight nominations shall continue: legendary heroes from mythology and epic tales of Finno-Ugric and Samoyedic peoples; political, social, military and religious leaders until XXth century; modern political and social leaders; scientists; art workers; sportsmen; business leaders.

The nomination “The friend of Finno-Ugric peoples” is dedicated to persons not of Finno-Ugric origin but contributed a lot to the Uralic peoples.

At the second stage (September-October) persons of greatest interest from every people in each nomination shall be determined by public voting. At the final stage which started in early November, winners shall be selected by public voting: 7 persons presented in each nomination, which got the maximum number of votes. The official announcement of the action results shall be held in December, 2011. The project is being implemented by wide support of scientific institutions, public associations, mass media, and authorities of countries and regions.

Стартовал международный конкурс «Имя финно-угорского мира»

Международный конкурс «Выдающиеся личности финно-угорских и самодийских народов» («Имя финно-угорского мира») стартовал в Интернете 16 мая. Акцию проводит Информационный центр финно-угорских народов FINUGOR. Конкурс пройдет в России, Венгрии, Финляндии, Эстонии и ряде других стран, где проживают представители финно-угорских народов.

Любой желающий сможет предложить в разделе конкурса на сайте Инфоцентра FINUGOR кандидатуры реально живших или живущих людей и легендарных персонажей прошлого финно-угорских и самодийских народов. Предложение должно включать краткое описание биографии человека (или героя мифологии и эпоса), его желательно дополнить иллюстративными материалами. Информация может быть представлена на русском и английском языках, которые являются языками межнационального общения для финно-угорских и самодийских народов. При поддержке Общества «Фенно-Угрия» (Таллинн) будет создана версия раздела на эстонском языке.

Как сообщил главный редактор Инфоцентра Юрий Попов, акция призвана обратить внимание самих финно-угров и самодийцев на ключевые фигуры истории и культуры их народов, которые внесли большой вклад в создание уральских этносов, складывание государственности, формирование гражданского общества, возникновение и развитие религиозных представлений, ведущих черт национального характера и основных достижений культуры.

«В конкурсе могут участвовать все желающие – не только сами финно-угры, - подчеркнул он. – Это по

зволит привлечь внимание других народов мира к уральским этносам, их истории, культуре, особенностям национального менталитета и современным проблемам. Опыт проведения конкурса «Семь чудес финно-угорского мира» в 2010 году показал, что большой интерес к истории и культуре финно-угров и самодийцев проявили люди самых разных национальностей из различных стран мира».

Международный проект «Имя финно-угорского мира» проводится в три этапа. До конца августа будет проводиться сбор предложений по нескольким номинациям: легендарные персонажи; исторические личности (до XX века); политические, религиозные и общественные лидеры современности; ученые и просветители, деятели культуры; спортсмены; лидеры в сфере экономики.

Отдельная номинация посвящена друзьям финно-угорских и самодийских народов, которые сами не являются их представителями по происхождению.

Представленные кандидатуры будут оценивать на соответствие условиям конкурса эксперты из России, Венгрии, Финляндии и Эстонии.

На втором этапе акции в сентябре-октябре путем голосования через Интернет и sms будут определены самые популярные кандидаты от каждого народа в каждой из номинаций. В финальном этапе акции, который стартует в начале ноября, по результатам голосования в каждой из номинаций будут определены семь выдающихся личностей из 25 или более имен, представленных в каждой из номинаций, набравшие максимальное число голосов. Им и будет присвоено звание «Имя финно-угорского мира». Подведение итогов конкурса состоится в декабре 2011 года.

Jeremei Aipinin romaanista näytelmä Kokkolan teatteriin

M. A. Castrénin seuran vuosikokouksen jälkeen teatterinjohtaja ja etnomusikologi Tuomas Rounakari, dramaturgi Ari-Pekka Lahti, näyttelijä Jarkko Lahti ja esittelevät Kokkolan kaupunginteatterissa syksyllä ensi-iltansa saavan, hantikirjailija Jeremei Aipinin romaaniin pohjautuvan kantaesitysnäytelmän Viimeinen aamutähti taustoja ja lähtökohtia.

Aipinin (s. 1948) venäjänkielisen alkuteoksen Hanti ili zvezda utrenneij zari (1990) suomennoksen Taifuuni julkaisi vuonna 1996 ja Liken pokkari ilmestyi vuonna 2000.

Kulttuurien museossa Helsingissä järjestetyssä vuosikokouksessa puhetta johti vastikään ersän kielestä väitellyt tohtori Jack Rueter ja pöytäkirjaa piti toiminnanjohtaja Marja Lappalainen. Seuran puheenjohtajana jatkaa Ildikó Lehtinen ja hallitukseen valittiin entiset jäsenet.

Eva Touloze: Le mouvement des écrivains finno-ougriens

Eva Touloze esitteli AFUL:n historiaa Pariisissa Suomen Ranskan instituutissa järjestetyssä kollokviossa Les littératures finno-ougriennes: Regards croisés 25.-26.3.2011.

Tervetuloa Volga-klubille!

Kirjallinen ja musiikillinen Kiila 75-klubi Volga starttaa 17. maaliskuuta klo 18.00 ravintola Dubrovnikissa (Eerikinkatu 11, Helsinki). Tilaisuuden juontaa kääntäjä, Venäjän tuntija Jukka Mallinen. Tilaisuuden alussa jaetaan Kiilan aloitteesta perustettu Kansan Sivistysrahaston Katri Vala -palkinto.

¤ Illan aluksi Kansan sivistysrahaston puheenjohtaja Arvo Ahlroos julkistaa ja esittelee Katri Vala -palkinnon saajan. Palkitun puheenvuoro.

¤ Jukka Mallinen haastattelee Volga-antologian toimittaja Ville Ropposta. Kiilan käännösalbumi Volga-antologia (Savukeidas 2010) sisältää udmurttilaista, mordvalaista ja marilaista nykyrunoutta, -proosaa ja -esseistiikkaa.

¤ Runoilija Valeri Mikor puhuu Marinmaan yhteiskunnallisesta tilanteesta ja esittää uusia runojaan, kuten suuren suosion saaneet runot ”Che Guevara Marinmaalla” ja ”Elvis Volgalla”. Julia Kuprina säestää marilaisella kanteleella.

¤ Pietarilais-mordvalainen kirjailija Sergei Zavjalov puhuu yllätysaiheesta ja esittää runojaan. Jukka Mallinen tulkkaa ja lukee runot suomeksi.

¤ Nouseva udmurttirunoilijatar Muš Nadi lukee runojaan. Ville Ropponen lukee runot suomeksi.

¤ Jukka Mallinen lukee suomentamiaan Sergei Stratanovskyn runoja.

¤ Vuorimarilaiset runoilijat Valeri Mikor ja Julia Kuprina lukevat ajankohtaista Tšeboksarin padonlaajennusta, Volgan ekologista tuhoamista ja vuorimarilaisten pakkosiirtoa kritisoivia marilaisten kirjailijoiden runoja.

¤ Dj duo Wonderlust goes Volga

Dj duo Wonderlust yhdistelee setissään itäisen Euroopan kansanmusiikin perinteitä ja niistä vaikutteita ammentavaa globaalia nykymusiikkia. Duo luo tanssittavan mixin, jossa yhdistyvät traditionaalinen ja pop sekä urbaani ja maalainen saundi. Tällä kertaa mm. Balkan Fever -klubeilla mainetta niittänyt DJ-duo syöksyy Volgalle. Johanna Ketola ja Reetta Sironen soittavat visuaalisen taustan ja koreografian tahdissa mm. mordvalaista, marilaista, udmurttilaista, venäläistä ja tataarilaista, sanalla sanoen volgalaista nykymusiikkia – hevistä tecnoon ja discopopista rokkiin ja folkiin.

Tilaisuuteen on Vapaa Pääsy!  

(Dubrovnikin narikkamaksu 2,50 euroa).

Suomalais-ugrilaisesta kirjallisuusyhteistyöstä

Runsas puoli vuotta on kulunut Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton (AFUL) 11. kongressista Oulussa. M.A. Castrénin seuran tekemän kyselyn tähänastisista vastauksista ilmenee, että valtaosaltaan ulkomaiset osanottajat Virosta ja Venäjältä ovat olleet kongressiin ja sen järjestelyihin tyytyväisiä. Myös me järjestäjät koimme kokonaisuuden onnistuneeksi ja siihen upotetun vaivannäön arvoiseksi.

AFUL:n rakenne jäsentensä, Viron, Unkarin ja Venäjän kansallisten kirjailijaliittojen yhdyssiteenä on tuottanut sen, että sen pääasiallisin toimintamuoto on joka toinen vuosi järjestettävä kongressi. Rotaatioperiaatteen mukaan seuraava on Unkarissa vuonna 2012 pääteemanaan lastenkirjallisuus.

Vaikka tämä teema on ollut esillä aiemminkin, Mordvan kongressissa 2000, se on aina ajankohtainen. Uralilaisten kirjallisuuksien tulevaisuus on vahvasti kytköksissä siihen, saadaanko niille uusia lukijoita polvenkorkuisista nousten. Ja tämän kirjallisuuden on oltava äidinkielistä; sen tukemiseen on varattava riittävät varat kulttuuriministeriöiden budjeteista ja säätiöiden salkuista.

Omakielisen kirjallisuuden tilanne on ymmärrettävästi erilainen Venäjällä ja kolmessa itsenäisessä suomalais-ugrilaisessa maassa. Federaatiossa vähemmistökirjallisuudet kituuttavat vajain resurssein ja isovenäläisen yhdensuuntaistamispaineen alaisina. Mutta yksinkertaista ei ole Euroopan unionin jäsenmaissakaan. Miten niissä realisoisi uralilaisuuden, osoittaisi juurten tulevan sieltä ilman että sorrutaan nostalgiseen romantiikkaan tai folkloristiseen kitsiin? Kuitenkin yhteyden on löydyttävä korkeintaan muutaman vuosikymmenen kuluessa ekonomisista, ekologisista ja moraalisista syistä. Isien perintö, äitien maito osoittaa miten voidaan elää tarpeet resursseihin sopeuttaen, yhteisöllisesti, rikasta kieltä käyttäen. Vaarana ovat yksipuolistava media ja suuret tappajakielet. Sosiaalinen media voi auttaa, mutta tarvittaisiin myös Al Jazeeran kaltainen vapaa uralilainen taivaskanava, suora yhteys Numi-Torumiin.

Oma lukunsa on saamelaiskirjallisuus, koska se ilmestyy neljän valtakunnan alueella, joista kaksi on germaanisia. Paradoksaalisesti tilanne on paras Norjassa, jossa saamelaisilla on alkuperäiskansan status ja riittävät mahdollisuudet itsehallinnollisesti toteuttaa omaa kulttuuriaan. Lastenkirjallisuus on Saamessa kirjallisuuden tärkein ja myös kukoistavin oksa. Runous on loistavaa, novelli ja kertomus sinnittelee, romaani ei oikein tahdo nousta, mutta värikäs ja monikielinen satu- ja kuvakirja elää vahvaa kauttaan. Saamen kirjakieliä on kuusi, ja usein teksti on kirjassa usealla näistä kielistä plus norjaksi. Tai on erilliset rinnakkaisvolyymit.

AFUL:n keskeinen tehtävä on solmia paremmat suhteet saamen kirjailijaliittoon (SGS) ja muihin saamenkirjallisuuden toimijoihin. Tähän asti yhteydet ovat olleet satunnaisia.

Suomessa ongelmana on pitkään ollut suhteellinen välinpitämättömyys uralilaisia sisarkirjallisuuksia kohtaan. Se koskee Suomen valtakunnan alueellakin kirjoitettavaa saamelaiskirjallisuutta. Meillä ei ole julkaistu saamelaiskirjallisuuden antologiaa vuonna 1974 ilmestyneen kaksikielisen Skabmatolak - Tulia kaamoksessa -teoksen jälkeen. Myös yksittäisten saamelaiskirjailijoiden teoksia on julkaistu kovin vähän.

Oulun kongressiksi julkaistujen Volga-antologian (toim. Ville Ropponen) ja UgricSlam!2010 -antologian (toim. Jouni Tossavainen) saama kohtalainen ja kiinnostunut kritiikki osoittaa, että meilläkin voi tällä alueella tapahtua. Samaa todistaa Leena Laulajaisen ja Svetlana Hämäläisen toimittama, kongressissa vernissoitu nykymarilaisen naislyriikan antologia Vaahterat palavat. Ne voivat olla tienviittoina suurempaan kukoistukseen. Meillä on paljon pieniä, joustavaliikkeisiä kustantajia, ja painotyö on nykyvehkein helppoa. Kiinnostusta ja lukijoita saa vain toimimalla: ei pidä odottaa kysyntää, vaan luoda sitä.

Jouni Tossavaisen perustama AFUL-blogi toimii, lietsoo pelkoa ja toivoa Volgalta Jeniseille (Ville Ropponen). Sen kautta saa myös monta linkkiä erilaisille ugrisivustoille. Lopulta sanon sen runoin:

Varo sanojasi
kuljeta niitä miekkana huotrassa
ettei terä kulu

Ei missään muussa kielessä
ole näitä sanoja syntymässä

Kari Sallamaa
AFUL:n puheenjohtaja

Pelkoa ja toivoa Volgalta Jeniseille

Venäjän uralilaiset kansat ovat vaikeassa tilanteessa, monia niistä uhkaa suoranainen sukupuuttoon kuoleminen tai sulautuminen venäläisiin. Myönteistäkin kehitystä on silti tapahtunut, esimerkkinä Udmurtian vahva kirjallinen ja taiteellinen liike etnofuturismi ja ersäläisten aktiivien kehittämä ersänkielinen internet.

Helmikuussa järjestetyn Venäjän Vähemmistöjen Foorumin päätöslauselmassa vaadittiin kiistellyn vuoden 2007 koululain kumoamista. Lain mukaan koulut, vanhemmat ja oppilaat saavat itse päättää opetuskielestä. Vähemmistöjärjestöjen mukaan lainmuutos on johtanut vähemmistökielten opetuksen dramaattiseen supistamiseen.

Tšuvassian pääkaupungissa Tšeboksaryssa pidetty foorumi osoitti kuinka herkkä ja tärkeä asia äidinkielen säilyttäminen on Venäjän 30 miljoonalle ei-venäläiselle. Näyttää myös siltä, että ennen eripuraiset vähemmistöt ovat ensikertaa löytämässä yhteistä säveltä. Yhdessä ne ehkä voivat vakavasti haastaa Moskovan politiikkaa.

http://www.suomenpen.fi/?page_id=321

"Kaksi ugri-vieraskotia kulttuurimatkailijalle"

• Ville Ropponen (toim.) ja Jouni Tossavainen (toim.):
• Volga-antologia ja UgricSlam

• Kääntäjä: Useita kääntäjiä

• 272 s. ja 160s, Savukeidas ja Ntamo
• 2010

"Volga-antologia on huoliteltu, näpsäkkä pokkarillinen runoja ja proosaa Marista, Mordvasta ja Udmurtiasta. Sen sisarteos UgricSlam! 2010 alleviivaa kertakäyttöisyyttään alkusanoissa ja taitossa, mutta on kielialueissa laajempi. Slamiin on koottu suomalais-ugrilaisen runopuulaakin runot. Kaukaisempien itäisten kielten lisäksi edustettuina ovat saamen, meän, viron ja unkarin kielet.

Ugrihenki puhaltaa halki kummankin sisarteoksen, ja sen tuoksu on arkaainen, haikea ja uhmakas, loitsumaiseen painotteluun taipuvainen. Sanalla sanoen: molemmissa kokoelmissa on mystistä alkuvoimaa, vaikka Ville Ropponen Volga-antologian paneutuneissa alkusanoissa yrittääkin kääntää huomion toisaalle. Hän tähdentää, ettei ”moderni suomalais-ugrilaisuus ole jollottamista tuohivirsuissa hirvennahka selässä, vaan perinteisen ja hypermodernin fuusiota”. Ja totta sekin on..."

(jatkuu Kiiltomato 7.2.2011)

Kysely Oulun XI kansainvälisen kirjallisuuskongressin osallistujille

M. A. Castrénin seuran kyselyllä kartoitetaan Oulun XI kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressin (26.–28.8.2010) osallistujien tyytyväisyyttä ja kongressin tuloksellisuutta, ja sillä voi antaa arvokasta palautetta niin kongressin järjestäjille kuin seuraavaa kirjallisuuskongressia suunnitteleville.

Täytetty kyselylomake (kysely_fi.doc) pyydetään lähettämään 28.2.2011 mennessä sähköpostitse marja.lappalainen[at]castren.inet.fi, faksitse +358 9 6222315 tai postitse M. A. Castrénin seura, PL 242, FI-00171 Helsinki, Finland. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Уважаемые участники XI Международного финно-угорского литературного конгресса! Просим вас принять участие в анкетировании (kysely_ru.doc) по итогам конгресса. Посредством анкеты вам предлагается высказать мнение о состоявшемся конгрессе, а также дать рекомендации и советы организаторам следующего литературного конгресса.

Заполненную анкету просим Вас отправить до 28.02.2011 года по электронной почте marja.lappalainen[at]castren.inet.fi или по факсу +358 9 6222315, или по почте по адресу: M. A. Castrénin seura, PL 242, FI-00171 Helsinki, Finland.
Среди лиц, указавших в анкете контактные данные, будут разыгрываться книги.