Minun kieleni, minun kotini
Tuntui, että ajan myötä unohdan
komin sanat, kun käyttelen venäjää.
Kuin vieras kuljen, kirjeitä lähetän,
en edes katsomassa käy kotia.
(Nina Isajeva: Runouden maa, 42)
Nina Vasiljevna Isajeva syntyi 22.6. 1955 Gaintsevon kylässä Kotševskin rajonissa. Koulun jälkeen hän opiskeli Permin valtiollisessa pedagogisessa insituutissa ja on sen jälkeen toiminut opettajana. Jo opiskeluaikana hänen runojaan painettiin lehdissä ja runovalikoimissa. V. 1986 ilmestyi hänen ensimmäinen oma runokirjansa Менам песня (’Minun lauluni’). Toinen runokirja, Катшасиннэз (’Päivänkakkaroita’), ilmestyi v. 2002.
Isajevan lisäksi Raija Bartens on suomentanut kymmenen muun komipermjakkilaisen runoutta kokoelmaan Runoden maa (2012), joka löytyy tästä linkistä.
V. Klimoville
Kansalla on kieli, tavat, jumalat ja usko
niihin. Mitä on komipermjakeilla? Vain kieli,
joka on silmien edessä sammumassa, koska
venäläistyneille ihmisille se on käynyt
tarpeettomaksi. (Ystävän kirjeestä)
(Runouden maa, 49)
18.5.12
Etnofuturistit Tampereella
Seminaari etnofuturismista Tampereella 25. 5 2012
- pienten kansojen ja kielten menneisyyden tulevaisuus -
Etnofuturismi on 1980-luvun lopussa Virossa syntynyt kokeellinen taideliike, joka on pyrkinyt tuomaan nykyaikaan paikalliskulttuurien perinteitä, mytologista maailmanhahmotusta ja luontoa kunnioittavien elämäntapojen perusteita. 1990-luvun aikana liike levisi mm. Pohjois-Venäjän pienten kansojen keskuuteen ja auttoi osaltaan elvyttämään paikalliskulttuureja valtakulttuurin paineessa. Seminaari kokoaa yhteen etnofuturismin tutkijoita, tuntijoita ja tekijöitä, joiden taiteellisessa työlle liikkeen eetos on ollut merkittävä.
Etnofuturismi ei jouda museoitumaan kokeellisen taiteen kokoelmiin tai taidehistorialliseksi reunamerkinnäksi: sitä tarvitaan parhaillaan, kun pienten kansojen ja kielten omaehtoisuus ja monimuotoisuus on entistä uhanalaisempaa. Päivän aikana saadaan selville, millaisina muunnelmina etnofuturismi on esiintynyt ja etsitään käytännöllisiä, taiteellisia ja teoreettisia lähtökohtia liikkeen tulevaisuudeksi.
Seminaari järjestetään Tampereen Yliopiston luentosalissa Pinni B 4113
Seminaarin ohjelma:
10.15- 11.00 Ei-eurooppalaisen ja ei-modernin avantgarden uhka ja mahdollisuus, Antti Salminen
11.00- 11.45 "Alkuperäiskansaistumisesta", Tere Vaden
11.45- 12.30 Lounas
12.30 Luomislaulut, myyttiset laulut ja triksterin hahmo intiaaneilla ja virolaisilla Hasso Krullin teoksessa Luomisen hurma ja tekstuuri, J.K Ihalainen
13.00-13.30 Korven katoava raja ? Uralilaista identiteettiä etsimässä,
Ville Hytönen
13.30- 14.00 Suomalaisen etnofuturismin lyhyt ja pitkä historia, Kari Sallamaa
14-14.15 Tauko
14.15-15.00 Viro ja etnofuturismi, Hannu Oittinen
15.00- 15.45 Etnofuturism - elumood ja omad kirjad (mustrid), Etnofuturismi ? elämäntyyli ja kirjailuni (kuvioinnit), Kauksi Ülle(Viro) Puheenvuoro tulkataan suomeksi.
15.45- 16.15 Kahvitauko
16.15- 17.00 Loppukeskustelu
19.00 Seminaarin jatkoklubi Tulenkantajat-kirjakaupan sisälavalla (Hämeenpuisto 25) Klubilla järjestettyä etnofutuhenkistä iltaohjelmaa, runoutta, musiikkia, viiniä ja vapaata illanviettoa
Lisätietoja: Saara Wahlman, saara.wahlman[a]uta.fi
- pienten kansojen ja kielten menneisyyden tulevaisuus -
Etnofuturismi on 1980-luvun lopussa Virossa syntynyt kokeellinen taideliike, joka on pyrkinyt tuomaan nykyaikaan paikalliskulttuurien perinteitä, mytologista maailmanhahmotusta ja luontoa kunnioittavien elämäntapojen perusteita. 1990-luvun aikana liike levisi mm. Pohjois-Venäjän pienten kansojen keskuuteen ja auttoi osaltaan elvyttämään paikalliskulttuureja valtakulttuurin paineessa. Seminaari kokoaa yhteen etnofuturismin tutkijoita, tuntijoita ja tekijöitä, joiden taiteellisessa työlle liikkeen eetos on ollut merkittävä.
Etnofuturismi ei jouda museoitumaan kokeellisen taiteen kokoelmiin tai taidehistorialliseksi reunamerkinnäksi: sitä tarvitaan parhaillaan, kun pienten kansojen ja kielten omaehtoisuus ja monimuotoisuus on entistä uhanalaisempaa. Päivän aikana saadaan selville, millaisina muunnelmina etnofuturismi on esiintynyt ja etsitään käytännöllisiä, taiteellisia ja teoreettisia lähtökohtia liikkeen tulevaisuudeksi.
Seminaari järjestetään Tampereen Yliopiston luentosalissa Pinni B 4113
Seminaarin ohjelma:
10.15- 11.00 Ei-eurooppalaisen ja ei-modernin avantgarden uhka ja mahdollisuus, Antti Salminen
11.00- 11.45 "Alkuperäiskansaistumisesta", Tere Vaden
11.45- 12.30 Lounas
12.30 Luomislaulut, myyttiset laulut ja triksterin hahmo intiaaneilla ja virolaisilla Hasso Krullin teoksessa Luomisen hurma ja tekstuuri, J.K Ihalainen
13.00-13.30 Korven katoava raja ? Uralilaista identiteettiä etsimässä,
Ville Hytönen
13.30- 14.00 Suomalaisen etnofuturismin lyhyt ja pitkä historia, Kari Sallamaa
14-14.15 Tauko
14.15-15.00 Viro ja etnofuturismi, Hannu Oittinen
15.00- 15.45 Etnofuturism - elumood ja omad kirjad (mustrid), Etnofuturismi ? elämäntyyli ja kirjailuni (kuvioinnit), Kauksi Ülle(Viro) Puheenvuoro tulkataan suomeksi.
15.45- 16.15 Kahvitauko
16.15- 17.00 Loppukeskustelu
19.00 Seminaarin jatkoklubi Tulenkantajat-kirjakaupan sisälavalla (Hämeenpuisto 25) Klubilla järjestettyä etnofutuhenkistä iltaohjelmaa, runoutta, musiikkia, viiniä ja vapaata illanviettoa
Lisätietoja: Saara Wahlman, saara.wahlman[a]uta.fi
7.5.12
Volgan mutkasta Siperiaan | From the Volga to Siberia
Volgan mutkasta Siperiaan. Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä. From the Volga to Siberia. The Finno-Ugric Peoples in Today's Russia. Toimittanut Ildikó Lehtinen, SKS 2012.
Mitä sukukansoille kuuluu? Selviävätkö
vähemmistökansat globalisaation paineista? Kirja tarkastelee Volgan mutkan ja
Siperian kielisukulaisten lähihistoriaa ja nykyhetkeä. Kirjoitukset kertovat
omakohtaisesti hantien, komien, marien ja udmurttien nykytilasta ja
identiteetistä. Runsas kuva-aineisto johdattaa kohtaamaan arkipäivän tänään,
arkistokuvat muistuttavat elämästä yli sadan vuoden takaa. Mukana on myös
lasten piirustuksia, jotka esittelevät mielikuvia udmurttilaisuudesta.
How are Finno-Ugric peoples doing in today’s
Russia? Are these minority groups surviving the pressure of globalisation? This
book takes a look at the recent history and current situation of Finno-Ugric
peoples from the Volga bend to Siberia. The articles provide a first-hand view
of the current status and identity of the Khanty, Komi, Mari and Udmurts.
Extensive image material shows us their everyday lives today, while archive
pictures offer glimpses of life more than a century ago. Also included in the
book are children's drawings depicting their ideas of Udmurt ethnicity.
Nidottu. 190 s.
ISBN 978-952-222-345-6
SKS:n toimituksia 1360.
13.4.12
Pohjoisen etnografian päivä: PUHUREITA POHJOISESTA
Pohjoisen etnografian päivä 2012: PUHUREITA POHJOISESTA
Arktisten kansojen muuttuvat perinteet
Torstaina 19.4.2012 klo 9-17.15
Helsingin yliopisto, Porthania, sali III, Yliopistonkatu 3
Vapaa pääsy
Tervetuloa osallistumaan ensimmäiseen Pohjoisen etnografian päivään, jonka aikana eri alan asiantuntijat kertovat arktisten kansojen menneisyydestä, asutus- ja väestöhistoriasta, kieliyhteisöistä sekä niiden perinteistä ja nykytilasta. Päivän aikana ovat vahvasti esillä saamelaisten kulttuuri- ja kieliperinne sekä muiden pohjoisten alkuperäiskansojen identiteetti- ja oikeuskysymykset. Millä tavoin arktiset kansat kohtaavat globalisaation haasteet? Kuinka vanhat perinteet elävät ja uusiutuvat ajassamme? Millä tavoin vähemmistökielet selviytyvät yhteisöjen ja niiden elinkeinorakenteiden muuttuessa, kun tundra- ja tunturimaisemat vaihtuvat urbaaniin katuvilinään? Miten tämän päivän tutkijat kantavat M. A. Castrénista alkunsa saanutta, kenttätyöhön pohjaavaa tutkimusperinnettä?
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana on mahdollista esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja herättää keskustelua.
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat sopia opintopisteistä ja niiden korvaavuuksista lehtori Irja Seurujärvi-Karin (irja.seurujarvi-kari@
Tapahtuman järjestävät Pohjoisen Etnografian seura ja Helsingin yliopiston saamentutkimuksen oppiaine.
PÄIVÄN OHJELMA:
9:00–9:15 Ilmoittautuminen
9:15–9:20 Tervetuloa, FT Irja Seurujärvi-Kari
9:20–10:00
Dos. Leht. Petri Halinen (HY, arkeologia):
SAAMELAINEN KULTTUURI TULEE NÄKYVÄKSI KESKIAJALLA
Saamelainen metsästäjä-keräilijä -yhteisö oli rautakaudella arkeologisesti varsin näkymätön kulttuuri, mutta rautakauden lopulla ja varhaiskeskiajalla siitä tuli näkyvä: asuinpaikat, pyhät paikat, kätköt ja aineellinen kulttuuri ovat selkeästi erotettavissa ja liitettävissä saamelaiseen kulttuuriin. Saamelainen yhteiskunta organisoitui ja sen muodot saivat yhtenäisen ilmiasun.
10:00–10:40
Dos. Risto Pulkkinen (HY, uskontotiede):
STÁLLU JA KUMPPANIT - POHJOISEN LUONNON PAHIKSET
Luonnolla on ihmiselle kahdet kasvot: kiehtovat ja kauhistuttavat. Vähintään piilotajuisesti myös luonnosta elävät ihmiset ovat kokeneet sen edessä vierautta ja toiseutta. Luonnon kauhistavuus on pukeutunut myyttisiksi hirviöhahmoiksi, kuten saamelaisten stállu.
10:40–11:00 Kahvitauko
11:00–11:40
FT. Leht. Irja Seutujärvi-Kari (HY, saamentutkimus):
KANSAINVÄLINEN ALKUPERÄISKANSAISUUS
Saamelaisten identiteetti- ja oikeuskysymykset ovat jatkuva prosessi, jossa monia asioita on koko ajan meneillään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Esitelmän aihe liittyy keskeisesti ajankohtaiseen alkuperäiskansaliikkeen ja -diskurssin tuottamaan alkuperäiskansaisuus-
11:40–12:20
FT, kielitieteilijä Anna Idström
”VAELTAA KUIN KEVÄTPORO, JUOKSEE KUIN HANKIRIEKKO"
– ELÄIMET INARINSAAMEN IDIOMEISSA
Kieli on metaforiensa suhteen yksilöllinen ja myös pohjoisten alkuperäiskansojen uhanalaisissa kielissä on vakiintuneita metaforia, monimerkityksisiä sanoja, joita käytetään kuvaannollisesti. Näkyvimmin ne voi havaita idiomeissa, jotka ovat samalla kielen kulttuurisidonnaisinta ainesta. Inarinsaamen sisältämät eläinaiheiset idiomit näyttävät muiden saamelais- ja myös intiaanikielien tavoin perustuvan läheisesti konkreettiseen luontohavaintoon.
12:20–13:20 Lounastauko
13:20–14:00
FT Karina Lukin (HY, folkloristiikka):
MUUTTUVA TUNDRA NENETSIEN KERRONNASSA
Osa Euraasian pohjoisilla tundrilla poropaimentolaisina eläneistä nenetseistä vaihtoi neuvostovuosina kodat asutuskeskusten taloihin. Mitä vaikutuksia muuttamisella on ollut paimentolaisyhteisön materiaaliseen ja suullisen kulttuuriin, kieleen sekä käsityksiin tundrasta ja omasta itsestään yhteisönä?
14:00–14:40
FM Lotta Jalava (HY, Suomalais-ugrilaiset kielet):
SIPERIAN ALKUPERÄISKANSOJEN NYKYPÄIVÄÄ: TAIMYRIN NIEMIMAAN KIELIYHTEISÖT
Pohjois-Siperiassa, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piirissä elää viisi virallista
alkuperäiskansaa: nenetsit, dolgaanit, enetsit, ngana-saanit ja evenkit. Evenkejä lukuun
ottamatta alkuperäiskansat ovat säilyttäneet alueella omat kielensä, jotka ovat käytössä
heidän omissa yhteisöissään. Vähemmistökielten elinvoimaisuutta ja säilymistä vaarantavat
kieliyhteisöjen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, venäjän yksikielisyyttä suosivat
asenteet ja aktiivisten elvytystoimien puuttuminen. Mitkä Taimyrin alkuperäiskielistä
säilyvät ja mitkä katoavat?
14:40–15:00 Kahvitauko
15:00–15:40 Tietokirjailija Voitto Valio Viinanen:
KYYNELNIEMEN MÄNTY JA INARIN SAAMELAISKYLÄT
Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Pohjoisissa lapinkylissä perinteiseen luonnonvarojen käyttöön kuului laaja asuinpaikkakierto. Verollisten väheneminen esimerkiksi Inarissa merkitsi muuttoa Jäämeren rannikolle. Puiden vuosilusto-kalenterin soveltaminen paikallisesti sopii historiatutkimukseen ja täydentää perinteisiä menetelmiä lapinkylien asutus- ja väestöhistorioiden selvittämisessä.
15:40–16.20
Prof. Hannu Kahakorpi (Lapin yliopisto, elokuvataide):
VERIVANHIMMAN RINNOILLA – ELÄMÄNKERTAELOKUVA LARS LEVI LAESTADIUKSESTA
Kuka sopisi näyttelemään Lars Levi Laestadiusta (1800–1861), pappia ja tiedemiestä, jolla uuden elämänkertateoksen mukaan oli seitsemän elämää. Laestadius oli muun muassa saamelaisten muinaisuskon tutkija ja kasvitieteilijä, jolle myönnettiin Ranskan Kunnialegioonan ritarin arvonimi. Ohjaaja Kahakorpi kertoo elokuvaprojektinsa sisällöstä, valmistelujen nykytilasta ja näyttelijävalinnoista.
16:20–17:00
Prof. Juha Pentikäinen (Lapin yliopisto):
CASTRÈN, LAESTADIUS JA DONNER - POHJOISEN ETNOGRAFIAN TEKIJÄT JA NÄKIJÄT
Palattuaan tutkimusmatkoiltaan Siperiasta M. A. Castrén (1813–1852) luennoi 1840-luvulla pohjoisten kansojen mytologiasta ja folkloresta tavalla, jonka johdosta häntä voidaan pitää yhtenä pohjoisen etnografian perustajista. Hänen kenttätyöpohjainen tutkimusperinne innoitti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia etnografeja. Kai Donner (1888–1935) osoitti, että brittiläisen antropologian ja pohjoisen etnografian yhdistämisestä syntyi hedelmällisiä tuloksia. Laestadius kirjoitti saamelaisten mytologian omien kenttäkokemustensa ja ekologisen asiantuntemuksensa pohjalta.
17:00–17.15 Loppukeskustelu ja yhteenveto
Lisätietoja:
Anna Partanen
Pohjoisen Etnografian seuran sihteeri
anna.partanen@helsinki.fi
050 5678 144
www.pohjoisenetnografia.fi
Arktisten kansojen muuttuvat perinteet
Torstaina 19.4.2012 klo 9-17.15
Helsingin yliopisto, Porthania, sali III, Yliopistonkatu 3
Vapaa pääsy
Tervetuloa osallistumaan ensimmäiseen Pohjoisen etnografian päivään, jonka aikana eri alan asiantuntijat kertovat arktisten kansojen menneisyydestä, asutus- ja väestöhistoriasta, kieliyhteisöistä sekä niiden perinteistä ja nykytilasta. Päivän aikana ovat vahvasti esillä saamelaisten kulttuuri- ja kieliperinne sekä muiden pohjoisten alkuperäiskansojen identiteetti- ja oikeuskysymykset. Millä tavoin arktiset kansat kohtaavat globalisaation haasteet? Kuinka vanhat perinteet elävät ja uusiutuvat ajassamme? Millä tavoin vähemmistökielet selviytyvät yhteisöjen ja niiden elinkeinorakenteiden muuttuessa, kun tundra- ja tunturimaisemat vaihtuvat urbaaniin katuvilinään? Miten tämän päivän tutkijat kantavat M. A. Castrénista alkunsa saanutta, kenttätyöhön pohjaavaa tutkimusperinnettä?
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana on mahdollista esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja herättää keskustelua.
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat sopia opintopisteistä ja niiden korvaavuuksista lehtori Irja Seurujärvi-Karin (irja.seurujarvi-kari@
Tapahtuman järjestävät Pohjoisen Etnografian seura ja Helsingin yliopiston saamentutkimuksen oppiaine.
PÄIVÄN OHJELMA:
9:00–9:15 Ilmoittautuminen
9:15–9:20 Tervetuloa, FT Irja Seurujärvi-Kari
9:20–10:00
Dos. Leht. Petri Halinen (HY, arkeologia):
SAAMELAINEN KULTTUURI TULEE NÄKYVÄKSI KESKIAJALLA
Saamelainen metsästäjä-keräilijä -yhteisö oli rautakaudella arkeologisesti varsin näkymätön kulttuuri, mutta rautakauden lopulla ja varhaiskeskiajalla siitä tuli näkyvä: asuinpaikat, pyhät paikat, kätköt ja aineellinen kulttuuri ovat selkeästi erotettavissa ja liitettävissä saamelaiseen kulttuuriin. Saamelainen yhteiskunta organisoitui ja sen muodot saivat yhtenäisen ilmiasun.
10:00–10:40
Dos. Risto Pulkkinen (HY, uskontotiede):
STÁLLU JA KUMPPANIT - POHJOISEN LUONNON PAHIKSET
Luonnolla on ihmiselle kahdet kasvot: kiehtovat ja kauhistuttavat. Vähintään piilotajuisesti myös luonnosta elävät ihmiset ovat kokeneet sen edessä vierautta ja toiseutta. Luonnon kauhistavuus on pukeutunut myyttisiksi hirviöhahmoiksi, kuten saamelaisten stállu.
10:40–11:00 Kahvitauko
11:00–11:40
FT. Leht. Irja Seutujärvi-Kari (HY, saamentutkimus):
KANSAINVÄLINEN ALKUPERÄISKANSAISUUS
Saamelaisten identiteetti- ja oikeuskysymykset ovat jatkuva prosessi, jossa monia asioita on koko ajan meneillään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Esitelmän aihe liittyy keskeisesti ajankohtaiseen alkuperäiskansaliikkeen ja -diskurssin tuottamaan alkuperäiskansaisuus-
11:40–12:20
FT, kielitieteilijä Anna Idström
”VAELTAA KUIN KEVÄTPORO, JUOKSEE KUIN HANKIRIEKKO"
– ELÄIMET INARINSAAMEN IDIOMEISSA
Kieli on metaforiensa suhteen yksilöllinen ja myös pohjoisten alkuperäiskansojen uhanalaisissa kielissä on vakiintuneita metaforia, monimerkityksisiä sanoja, joita käytetään kuvaannollisesti. Näkyvimmin ne voi havaita idiomeissa, jotka ovat samalla kielen kulttuurisidonnaisinta ainesta. Inarinsaamen sisältämät eläinaiheiset idiomit näyttävät muiden saamelais- ja myös intiaanikielien tavoin perustuvan läheisesti konkreettiseen luontohavaintoon.
12:20–13:20 Lounastauko
13:20–14:00
FT Karina Lukin (HY, folkloristiikka):
MUUTTUVA TUNDRA NENETSIEN KERRONNASSA
Osa Euraasian pohjoisilla tundrilla poropaimentolaisina eläneistä nenetseistä vaihtoi neuvostovuosina kodat asutuskeskusten taloihin. Mitä vaikutuksia muuttamisella on ollut paimentolaisyhteisön materiaaliseen ja suullisen kulttuuriin, kieleen sekä käsityksiin tundrasta ja omasta itsestään yhteisönä?
14:00–14:40
FM Lotta Jalava (HY, Suomalais-ugrilaiset kielet):
SIPERIAN ALKUPERÄISKANSOJEN NYKYPÄIVÄÄ: TAIMYRIN NIEMIMAAN KIELIYHTEISÖT
Pohjois-Siperiassa, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piirissä elää viisi virallista
alkuperäiskansaa: nenetsit, dolgaanit, enetsit, ngana-saanit ja evenkit. Evenkejä lukuun
ottamatta alkuperäiskansat ovat säilyttäneet alueella omat kielensä, jotka ovat käytössä
heidän omissa yhteisöissään. Vähemmistökielten elinvoimaisuutta ja säilymistä vaarantavat
kieliyhteisöjen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, venäjän yksikielisyyttä suosivat
asenteet ja aktiivisten elvytystoimien puuttuminen. Mitkä Taimyrin alkuperäiskielistä
säilyvät ja mitkä katoavat?
14:40–15:00 Kahvitauko
15:00–15:40 Tietokirjailija Voitto Valio Viinanen:
KYYNELNIEMEN MÄNTY JA INARIN SAAMELAISKYLÄT
Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Pohjoisissa lapinkylissä perinteiseen luonnonvarojen käyttöön kuului laaja asuinpaikkakierto. Verollisten väheneminen esimerkiksi Inarissa merkitsi muuttoa Jäämeren rannikolle. Puiden vuosilusto-kalenterin soveltaminen paikallisesti sopii historiatutkimukseen ja täydentää perinteisiä menetelmiä lapinkylien asutus- ja väestöhistorioiden selvittämisessä.
15:40–16.20
Prof. Hannu Kahakorpi (Lapin yliopisto, elokuvataide):
VERIVANHIMMAN RINNOILLA – ELÄMÄNKERTAELOKUVA LARS LEVI LAESTADIUKSESTA
Kuka sopisi näyttelemään Lars Levi Laestadiusta (1800–1861), pappia ja tiedemiestä, jolla uuden elämänkertateoksen mukaan oli seitsemän elämää. Laestadius oli muun muassa saamelaisten muinaisuskon tutkija ja kasvitieteilijä, jolle myönnettiin Ranskan Kunnialegioonan ritarin arvonimi. Ohjaaja Kahakorpi kertoo elokuvaprojektinsa sisällöstä, valmistelujen nykytilasta ja näyttelijävalinnoista.
16:20–17:00
Prof. Juha Pentikäinen (Lapin yliopisto):
CASTRÈN, LAESTADIUS JA DONNER - POHJOISEN ETNOGRAFIAN TEKIJÄT JA NÄKIJÄT
Palattuaan tutkimusmatkoiltaan Siperiasta M. A. Castrén (1813–1852) luennoi 1840-luvulla pohjoisten kansojen mytologiasta ja folkloresta tavalla, jonka johdosta häntä voidaan pitää yhtenä pohjoisen etnografian perustajista. Hänen kenttätyöpohjainen tutkimusperinne innoitti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia etnografeja. Kai Donner (1888–1935) osoitti, että brittiläisen antropologian ja pohjoisen etnografian yhdistämisestä syntyi hedelmällisiä tuloksia. Laestadius kirjoitti saamelaisten mytologian omien kenttäkokemustensa ja ekologisen asiantuntemuksensa pohjalta.
17:00–17.15 Loppukeskustelu ja yhteenveto
Lisätietoja:
Anna Partanen
Pohjoisen Etnografian seuran sihteeri
anna.partanen@helsinki.fi
050 5678 144
www.pohjoisenetnografia.fi
4.4.12
Zavjalovin Joulupaasto suomeksi
Runoilija vierailee Helsingissä
11.-13.4.2012
Venäläisen
runoilijan ja toisinajattelijan Sergei Zavjalovin kollaasirunoelma Joulupaasto
julkistetaan keskiviikkona 11.4. klo 13
Castren-seuran tiloissa (Mariankatu 7 A, 5. kerros). Sekä kirjailija että
suomentaja Jukka Mallinen ovat tavattavissa julkistamistilaisuudessa.
Zavjalov
kertoo teoksesta myös torstaina 12.4. klo 18-20 Rikhardinkadun kirjastossa,
missä kuullaan Joulupaasto-runoelma
näyttelijä Eeva Putron tulkitsemana.
Joulupaasto
on historiallinen kollaasirunoelma, joka
nostaa Leningradin piirityksen esiin Auschwitzin ja Gulagin veroisena
tragediana. Runoelmassa inhimillistä kärsimystä todistavat niin yksilölliset,
persoonattomat kuin ajattomat äänet: ortodoksinen liturgia, rintamaraportit ja
säätiedotukset, lapsen puhe ja nälkiintyvän hourailu.
Nimikkorunoelman
lisäksi käännöskokoelma sisältää runosarjan “Neljä hyvää sanomaa” ja muita
runoja sekä Zavjalovin omaa runouttaan valottavia kirjoituksia.
TEKSTINÄYTE
Rasvakuponki tammikuuksi:
Kuponki nro. 1: 10 grammaa.
Sokeri- ja leipomotuotekuponki tammikuuksi:
Kuponki nro. 1: 50 grammaa.
Minä sanoin:
Ja vielä toisen kerran
minulle tulee sellainen erityinen kaappi:
yhdessä kohdassa on omenia
toisessa kohdassa on päärynöitä
toisessa kohdassa on appelsiineja
toisessa kohdassa on persikoita
toisessa kohdassa on viinirypäleitä
toisessa kohdassa on hunajamelonia
toisessa kohdassa on arbuuseja
Mordvalaissyntyinen
Sergei Zavjalov (s. 1958) on Venäjän
arvostetuimpia nykyrunoilijoita. Hän nosti ensimmäisenä venäläisessä
kirjallisuudessa esiin postkolonialistiset teemat ja suomensukuisten kansojen
tilanteen. Zavjalov on vaikuttanut Venäjällä toisinajattelijoiden
kaunokirjallisessa liitossa Club-81:ssä, ja hänet on palkittu mm. merkittävällä
Andrei Belyi -palkinnolla. Zavjalov asui Suomessa vuoteen 2010 saakka. Häneltä
on suomennettu aiemmin Melika (ntamo, 2007).
Jukka
Mallinen (s. 1950) on suomentaja,
kirjailija, Venäjän tuntija ja tulkki. Mallinen opiskeli kirjallisuutta
Moskovan valtionyliopistossa 1972-1978. Hän työskenteli idänkaupassa 1979-1989
ja johti 1993-1995 Suomen Pietarin instituuttia. Vuodesta 1998 hän on toiminut
vapaana kääntäjänä ja suomentanut venäläistä proosaa ja runoutta.
Joulupaasto
aloittaa Poesian uuden nykyrunouden
käännöksiin keskittyvän kirjasarjan. Huhtikuussa 2012 ilmestyy myös sarjan
toinen teos, amerikkalaisen runoilijan Joseph Leasen Hajonnut maailma Mari Kosken suomennoksena.
Lisätetoja: Osuuskunta Poesia, Savilankatu 1 B, toimisto 2, 00250 Helsinki, www.poesia.fi, info(a)poesia.fi
13.3.12
Aleksanteri-instituutti järjestää seminaarin "Northern Lights"
The Aleksanteri Institute will organize an international symposium on
the social theories and utopies of the Enlightenment age in Northern
Europe and Russia. The symposium continues the themes of the ”Northern
Lights” seminar held in 2009 in collaboration with the St. Petersburg
Center for the History of Ideas. At the same time, it relates to the
Centre of Excellence project of the Aleksanteri Institute on the
modernization processes in Russia by expounding and comparing the role
of Enlightenment thought in creating the outlines of a modern society in
Scandinavia and in Russia.
The symposium is carried out in collaboration with the Center for History of Ideas (Russian Academy of Sciences) in St. Petersburg and the University of Greifswald. The speakers at the symposium who hitherto have consented are Prof. Tatiana Artemyova (St. Petersburg), Prof. Mikhail Mikeshin (St. Petersburg), Prof. Vesa Oittinen (Helsinki), Dr. Oili Pulkkinen (Jyväskylä/Finland), Dr. Carola Häntsch (Greifswald), Dr. Hartwig Frank (Greifswald). The programme of the symposium will be published in the end of May 2012 on the web page of the Aleksanteri Institute (http://www.helsinki.fi/
The publication containing the papers of the previous symposium can be downloaded here: http://ideashistory.org.ru/
For further information, please contact Prof. Vesa Oittinen (address: vesa.oittinen AT helsinki.fi). Dead-line for paper proposal submissions is 15th of May.
The symposium is carried out in collaboration with the Center for History of Ideas (Russian Academy of Sciences) in St. Petersburg and the University of Greifswald. The speakers at the symposium who hitherto have consented are Prof. Tatiana Artemyova (St. Petersburg), Prof. Mikhail Mikeshin (St. Petersburg), Prof. Vesa Oittinen (Helsinki), Dr. Oili Pulkkinen (Jyväskylä/Finland), Dr. Carola Häntsch (Greifswald), Dr. Hartwig Frank (Greifswald). The programme of the symposium will be published in the end of May 2012 on the web page of the Aleksanteri Institute (http://www.helsinki.fi/
The publication containing the papers of the previous symposium can be downloaded here: http://ideashistory.org.ru/
For further information, please contact Prof. Vesa Oittinen (address: vesa.oittinen AT helsinki.fi). Dead-line for paper proposal submissions is 15th of May.
9.1.12
Tuntureilla porokoira Biggon kanssa
Annantalon näyttely- ja tapahtumakokonaisuus Helsingissä tutustuttaa Suomen saamelaiseen alkuperäiskulttuuriin.
Näyttely
ja siihen liittyvät tapahtumat kertovat Suomen saamelaisesta
alkuperäiskulttuurista ja maamme pohjoisesta ulottuvuudesta.
Näyttely kertoo, miten Biggo harjaantuu selviytymään kylmässä Käsivarren Lapissa. Biggo jatkaa vuosisatoja vanhaa perinnettä, jossa koira ja ihminen muodostavat tiiviin työparin. Biggon arjen rinnalle asettuvat Susanna Valkeapään (1910–1992) piirrokset, joissa tekijä muistelee omaa aikaansa ja kotaelämän arkea. Näyttelyosuus perustuu Leena Valkeapään väitöskirjaan. Johdantonäyttely tutustuttaa vieraat poronhoitoon elämäntapana, sen käyttöesineisiin sekä alkuperäiskansan toiminnan designiin. Annantalon aulassa on toimintapöytä, jonka äärellä näyttelyvieraat voivat tutustua saamelaisesta kulttuurista kertovaan materiaaliin. Lisäksi esitetään saamelaislasten kouluissa tekemiä animaatioita ja lyhytelokuvia. Oheisohjelma Kokonaisuuteen liittyy myös mittava oheisohjelma, johon kuuluu mm. saamelaisten elokuvien festivaali sekä valotyöpajoja. Ohjelma julkaistaan erillisessä esitteessä, johon pääset tutustumaan tästä:http://tinyurl.com/art- Näyttely kuuluu Annantalon World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaan. |
Lisätietoja:
Annantalo
Käyntiosoite: Annankatu 30, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 4741, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköposti: annantalo.info(a)
Faksi: (09) 310 37186
Puhelin: (09) 310 37185, vahtimestarit
Käyntiosoite: Annankatu 30, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 4741, 00099 Helsingin kaupunki
Sähköposti: annantalo.info(a)
Faksi: (09) 310 37186
Puhelin: (09) 310 37185, vahtimestarit
Avoinna 16.1.2012 lähtien ark. klo 9–20, la–su klo 11-17
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)