15.5.17

Fenno-ugristien XIII kongressi 2020

Dear colleagues,

the International Congress for Finno-Ugric Studies (Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum, CIFU) is the most important international event in the world of Finno-Ugric (Uralic) studies. It is organized since 1960 every five years. Traditionally, the congress has been hosted by "Finno-Ugric countries", alternating since 1990 between Hungary, Finland, Estonia, and Russia. However, at the 12th CIFU in Oulu , 2015, it was decided that for the first time in its history, the CIFU of 2020 would take place outside these countries, in Vienna. We at the Finno-Ugric Department of the University of Vienna are honoured by this important task and the confidence placed in us. We also see it as an important reminder about the international character of Finno-Ugric studies, transcending the borders of states, regions, national research traditions and schools.

We invite all interested colleagues to the XIII International Congress for Finno-Ugric Studies, which will take place in Vienna on August 16-21, 2020. The programme will consist of plenary papers, symposia, and general session papers. The congress will have no single particular theme : contributions from any area within Finno-Ugric / Uralic studies in the wide sense are welcome. However, we would like to point out that papers representing Hungarian, Finnish, or Estonian studies without wider international, contrastive or comparative relevance would be better placed at a conference with a more specific theme.

In this first circular, we invite you to submit proposals for symposia via e-mail to   cifu13@univie.ac.at by October 31, 2017. The proposals must include a brief description of the symposium and the name and contact information of the main organizer. The proposals must be written in English. (Note that the actual talks at the congress can in principle be given in other traditional languages of Finno-Ugric studies as well. Within the symposia, it will be up to each symposium organizer to decide what languages can be used.) Each symposium organizer will be responsible for the evaluation of the abstracts submitted for their symposium. They are also free to plan and edit an independent symposium publication; no publication containing all papers of the Congress is planned.

The conference website at   cifu13.univie.ac.at will be continuously updated, and new information (further circulars, call for papers, information about the conference venue, programme, and conference registration fees etc.) will be made available. Also welcome are You to follow Our Facebook event site (http://www.facebook.com/events/436565176702962/ ).

Welcome to Vienna in 2020!
johanna Laakso
President of XIII Congress for Finno-Ugric
 Studies

***

CIFU XIII Erster Rundbrief / Aufruf zur Einreichung von Symposienvorschlägen

Sehr geehrte KollegInnen,

der internationale Finnougristenkongress (Congressus Internationalis Fenno- Ugristarum, CIFU) ist eine der wichtigsten internationalen Veranstaltungen im Forschungsgebiet der Finno-Ugristik bzw. Uralistik. Seit 1960 wird der Kongress alle fünf Jahre abgehalten. Traditionellerweise ist das Gastgeberland eines der "finno -ugrischen Länder", seit 1990 abwechselnd Ungarn, Finnland, Estland und Russland . Allerdings wurde bei dem 12. CIFU in Oulu ( 2015) beschlossen, dass der CIFU 2020 das erste Mal in seiner Bestehensgeschichte in einem Land außerhalb der oben genannten stattfinden wird, nämlich in Wien. Die Finno-Ugristik der Universität Wien fühlt sich geehrt mit der Organisation und Abhaltung des Kongresses beauftragt worden zu sein, und sieht dies auch als eine Unterstreichung des internationalen Charakters des Forschungsgebietes der Finno-Ugristik, welcher sich über Staatsgrenzen, Regionen und nationale Forschungstraditionen und Schulen hinwegsetzt.

Wir laden herzlich alle interessierten KollegInnen zum XIIIInternationalen Finnougristenkongress ein, welcher vom 16. bis 21. August 2020 in Wien stattfinden wird. Das Programm wird sich aus Plenarsitzungen, Symposien und allgemeinen Sitzungen zusammensetzen. Der Kongress hat grundsätzlich kein vorgeschriebenes Thema: Beteiligungen aus allen Bereichen innerhalb der Finno-Ugristik / Uralistik sind herzlich willkommen. Nichts desto trotz möchten wir darauf hinweisen, dass Arbeiten, die sich nur auf Ungarisch, Finnisch oder Estnisch ohne vergleichende Aspekte oder internationale Relevanz beziehen, bei Kongressen für Hungarologie, Fennistik oder Estonistik besser aufgehoben wären.

In unserem ersten Rundbrief laden wir Sie herzlich dazu ein uns Ihre Vorschläge für Symposien via E-Mail an   cifu13@univie.ac.at   bis 31. Oktober 2017 zu senden. Die Vorschläge müssen eine kurze Beschreibung des Vortrages , sowie Namen und Kontaktmöglichkeiten des Organisators beinhalten. Außerdem müssen die Anträge auf englischer Sprache verfasst sein. (Die Arbeitssprachen der Symposien können allerdings von den Symposiums-LeiterInnen bestimmt werden; möglich sind auch andere in der Finno-Ugristik üblichen Sprachen.) Jede / r Symposiums-Leiter / in ist für die Auswahl und Bewertung der Abstracts für das jeweilige Symposium selbst verantwortlich . Die LeiterInnen können auch, falls gewünscht, eine eigene und unabhängige Symposiums-Publikation herausgeben. Wir weisen aber darauf hin, dass es keine Publikation mit allen zu dem Kongress eingebrachten Arbeiten geben wird.

Die Konferenz-Website   cifu13.univie.ac.at   wird regelmäßig aktualisiert und neue Informationen (weitere Rundbriefe, Call for Papers, Informationen über den Veranstaltungsort, das Programm, die Registrierung und Teilnahmegebühren) nach und nach hinzugefügt. Wir laden Sie außerdem herzlich dazu ein, unserem Facebook-Event unter   http://www.facebook.com/events/436565176702962/  beizutreten.

Willkommen in Wien 2020!
johanna Laakso
Vorstand des XIII Finnougristenkongresses

***
 
Information letter №1
 
Dear colleagues!
 
International Congress of Finno-Ugric Studies (Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum, CIFU ) - is one of the most significant events for all professionals of the Finno-Ugric languages and cultures. They are held since 1960 every five years. Traditionally, the host country of the Congress was the so-called "Finno-Ugric countries"; 1990 alternately Hungary, Russia, Finland and Estonia. However XII CIFU in Oulu, Finland (2015) was first decided to hold CIFU-2020 outside of these four countries in the capital of Austria - Vienna.
 
What we, the staff of the Department of Finno-Ugric Studies, University of Vienna, entrusted the organization of such an important event - it is a great honor for us. We see this as confirmation of the international character of the Finno-Ugric Studies, transcending borders and regions beyond national research traditions and schools.
 
We invite all interested colleagues to take part in the XIII International Congress of Finno-Ugric Studies, which will take place 16 - 21 August 2020 in Vienna. The program will include plenary lectures, symposia and panel reports. One common theme is not planned: invited papers on the subject of the different sections of the Finno-Ugric Studies in the broadest interpretation. We emphasize however, that the reports of the Hungarian, Finnish and Estonian subjects without broader international or comparative comparative context most suited for more specialized conferences.
 
In this first newsletter, we invite you to apply for symposia (by e-mail to cifu13@univie.ac ) till October 31, 2017 Applications should include a brief description of the symposium organizer's name and contact details. Applications language - English, although reports are possible and other traditional languages of Finno-Ugric Studies (organizer of the symposium are free to decide which languages will be used). Each organizer is responsible for the review and selection of proposals submitted for its symposium, as well as, if desired, for the editing and publication of symposium materials; we do not plan to publish all congress materials.
 
Website Congress ( cifu13.univie.ac.at ) will be constantly updated; her whole future new information (newsletters, venue, program, registration fees of participants, etc.) We also invite you to visit our page on Facebook (will be presentedhttp://www.facebook.com/events/436565176702962 ).
 
Welcome to Vienna in 2020!
 
Johanna Laakso
President of the XIII Congress of Finno-Ugric Studies

-

Univ.Prof. Dr. johanna Laakso
Universität Wien, Institut für Europäische und Vergleichende Sprach- und Literaturwissenschaft (EVSL)
Abteilung Finno-Ugristik, Campus AAKH Spitalgasse 2-4 Hof 7, A-1090 Wien
ELDIA by Project: http://www.eldia-project.org/ • Virsu network A: http://www.univie.ac.at/virsu/

25.1.17

Matkaopas ja tietokirja Jugrasta, Siperiasta

Uusi matkaopas vie Länsi-Siperiaan, erämaiden ja öljylähteiden keskelle sekä tutustuttaa kielisukulaisiimme hanteihin, manseihin ja nenetseihin.

Ville Ropposen Sankarimatkailijan Jugra on syväsukellus Uralin yli Länsi-Siperiaan. Kirjassa samoillaan taigassa, nuuhkitaan öljykenttiä ja vieraillaan Jugran merkillisissä teollisuuskaupungeissa. Erityisesti pureudutaan kielisukulaistemme hantien, mansien ja nenetsien menneisyyteen ja nykypäivään.

Miltä maistuu stroganina? Kiinnostavatko Kazymin kapinan heijastumat nyky-Venäjällä? Ja mistä on kysymys, kun keskellä erämaata avautuu äkkiä eläintarha leijonineen, laamoineen ja kenguruineen? Tämä kaikki selviää tästä teoksesta.

Kirja on paitsi matkaopas myös tietokirja, jossa valotetaan jännittävän alueen historiaa, kulttuuria, vähemmistökansoja, luontoa, kirjallisuutta ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Teoksessa ääneen pääsevät muiden muassa useat aktivistit sekä taiteilijat, hantikirjailija Jeremei Aipin, dokumenttielokuvien ohjaaja Olga Kornienko, nenetsirunoilija Juri Vella, öljy-yhtiöitä vastaan kamppaileva hantiporonhoitaja Aleksander Aipin, hantinäyttelijä ja dramaturgi Jevgenija Moldanova ja monet muut. Teoksessa tutkitaan Jugran kaupunkien rakentumista yhden sukupolven aikana, livutaan pitkin Objokea ja käväistään Kazymin kylän Koivunaamioiden festivaaleilla.

Teoksen kirjoittaja Ville Ropponen (s. 1977) on perehtynyt entisen Neuvostoliiton alueisiin, alkuperäiskansoihin ja ekologiaan. Hän on julkaissut matkakirjoja, esseitä ja tietokirjoja. Aiemmin hän on kirjoittanut matkaoppaat muun muassa Krimin niemimaasta ja Georgiasta.


Teostiedot:
Ville Ropponen
Sankarimatkailijan Jugra (Like 2016)
ISBN 978-952-01-1553-1

Kirjaa voi tilata tämän linkin takaa.

23.8.16

Ensimmäinen kutsukirje Tarton XIV ugrikongressiin elokuussa 2017

1. information letter


The 14th Finno-Ugric Writers‘ Congress
Tartu August 23–26, 2017

  
The Association of Finno-Ugric literatures has been organaising congresses every two years since 1993. The aim of these Congresses is to keep and develop literary links between Finno-Ugric peoples, to exchange information, thoughts and experiences about what is happening in literature as well as in society and to support endangered Finno-Ugric languages and literatures.

In 2017, it is Estonia’s turn to organise the Congress. We are happy to inform you that the 14th Finno-Ugric writers’ congress will take place in Tartu, on August 23–26, in the new premises of the Estonian National Museum.

The theme of the congress is „The History of Finno-Ugric peoples through literature“; in addition we shall also discuss current subjects in literatary life. The first day will be dedicated to plenary presentations; in the following days we will work in two sessions, one dedicated to the main theme and the second to other questions the delegates consider as important. The Congress will conclude with a plenary session.

We ask your Writers’ Union to compose a delegation of 10 members and to send us the list before January 15, 2017.

Please send us titles with short abstracts of the presentations before May 1st 2017. We expect the articles for INF by the same deadline.

We hope that the 14th Congress of our organisation will be as inspiring and fruitful as the previous ones. Welcome to Tartu, a UNESCO literary town!

Eva Toulouze,
Vice-President of the Association of Finno-Ugric literatures

Indrek Koff, member of the board of the Association of Finno-Ugric literatures 

7.3.16

Arktinen dialogi poikii puita


Kempeleen lukio on lahjoittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suomen kielen ja kirjallisuuden metsikön, jonka 600 puuta auttavat palauttamaan toivoa ja luonnon tasapainoa alueille, joilta metsät on hakattu polttopuiksi.

Kempeleen lukio toteutti kansainvälisyysviikkonsa osana M. A. Cast´renin seuran Arktinen dialogi -hanketta, jossa tutkittiin äidinkielen ja luonnon suojelua. Osana hanketta koulu keräsi varoja maailman luonnon ja köyhimpien ihmisten auttamiseksi. Kerätyllä summalla he ostivat Kirkon Ulkomaanavun kautta puuntaimia.

Kempeleen lukion kansainvälisyystiimi on lahjoittanut keräyksensä tuotolla hankitun metsikön SKS:lle tukeakseen seuran tekemää työtä suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Heidän viestinsä on: ”Kukoistakoot monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuri rinta rinnan!”

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

20.2.16

Moskova päättää, kuka saa edustaa ugreja Lahden kongressissa 2016

Lahdessa kesäkuussa 2016 pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin Udmurtian delegaatio on supistettu 20 hengestä viiteen. Tästä Moskovan määräyksestä raportoi Udmurtian valtionyliopiston lehtori Esa-Jussi Salminen.

Salminen ihmettelee, miksi kongressin pääjärjestäjä Suomi-Venäjä-seura tai mikään muukaan taho Suomessa ei raportoi näistä "kongressiin oleellisesti liittyvistä asioista senkään vertaa kuin täkäläiset venäläiset tahot ". 

Salmisen raporti "Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Udmurtiasta nähtynä" löytyy täältä.

19.2.16

Markianovan karkotus peruttava

Hallinto-oikeus on päättänyt karkottaa pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia sairastavan professori emerita Ljudmila Markianovan (HS 14.2.2016), vaikka hänellä ei ole entisessä kotikaupungissaan Petroskoissa hoitopaikkaa eikä läheisiä, jotka hänestä siellä huolehtisivat. Markianovaa hoitaa ympärivuorokautisesti hänen ainoa lapsensa, joka on asunut perheineen Suomessa yli 20 vuotta. Venäjällä vanhainkotipaikkaa voi hakea muistisairaalle vain maassa vakinaisesti asuva omaishoitaja. Markianovan lähettäminen Venäjälle olisi siis selvästi heitteillejättö.
Professori Markianova on mittavalla elämäntyöllään palvellut myös Suomea. Nykyinen karjalan kirjakieli, jota käyttää myös huomattava osa Suomen karjalankielisestä vähemmistöstä, on paljolti hänen luomansa. Hän on julkaissut lukuisia oppi- ja sanakirjoja sekä karjalankielistä kirjallisuutta, joita kaikkia käytetään molemmin puolin rajaa. Häntä sitovat Suomeen perhesiteet sekä vanhempiensa että tyttären perheen kautta.
Vetoamme korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotta tyttärestään täysin riippuvaisen professori Markianovan karkotuspäätös peruttaisiin humanitaarisin perustein ja tunnustuksena hänen ainutkertaisesta elämäntyöstään Suomessakin kotoperäisenä puhuttavan karjalan kielen hyväksi. Vetoomustamme tukevat mm. seuraavat karjalan kielen tutkijat ja asiantuntijat: professori emerita Helena Sulkala, professori Johanna Laakso, Karjalan kielen sanakirjan toimituskunta Raija Koponen, Marja Torikka ja Leena Joki, yliopistonlehtori Niina Kunnas, Karjalan Sivistysseura r.y:n puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna, Tverinkarjalaisten ystävät r.y:n puheenjohtaja Ari Burtsoff, kehitysjohtaja Kaj Peksujeff, tutkija Heini Karjalainen ja tutkija Ulriikka Puura sekä laaja joukko koti- ja ulkomaisia kielentutkijoita.
Karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koivisto, Itä-Suomen yliopisto
Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal, Helsingin yliopisto
Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto

Tässä linkki adressiin, jonka allekirjoittamalla tuet vetoomusta Ljudmila Markianovan karkotuspäätöksen purkamiseksi.
Vetoomuksen tekstin voi ladata pdf-muodossa täältä.
Vetoomuksessa on allekirjoituksia tällä hetkellä 4698. Adressi suljetaan sunnuntaina 21.2.2016 klo 21.

17.2.16

Ketun Yöperhonen mariksi

Katja Ketun romaanin Yöperhonen marinkieliset kustannusoikeudet on myyty Sarta-kustantamolle. Kirjan ensipainoksesta lahjoitetaan puolet maan kouluille ja kirjastoille.
"Yöperhonen tapahtuu paljolti Marissa ja avaa mielenkiintoisia näkökulmia marilaiseen arkielämään sekä siihen, miten nykymarilaiset suhtautuvat omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja perinteisiin marilaisiin tapoihin. Lisäksi Kettu yhdistää romaaniinsa erittäin onnistuneesti yhteiskunnallisen ja kantaaottavan rinnakkaistarinan", sanoo kirjan kustantaja ja kääntäjä Valeri Alikov.