Уважаемые участники и организаторы XII Конгресса финно-угорских писателей, и Конгресс в целом!

M. A. Casténin seuran tervehdyssanat Salehardin XII kongressille

Arvoisa XII suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kongressi, sen järjestäjät ja osanottajat Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton AFULin ja M. A. Castrénin seuran vuonna 2010 Suomessa järjestämä XI kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressi Kirjallisuus käännekohdassa toi esille ja teki tunnetuksi suomalais-ugrilaisten kansojen käännöskirjallisuutta sekä tarjosi suomalais-ugrilaisille kirjailijoille, tutkijoille ja kääntäjille yhteyksiä sekä toistensa että muiden kansojen kirjalliseen maailmaan. Onko kirjallisuus edelleen käännekohdassa, ja mihin suuntaan matka on jatkunut, tulee nähtäväksi tämän kongressin aikana. Kiitos Salehardille siitä, että suomalais-ugrilaiset voivat kokoontua juuri tänne.

Kielentutkija Matias Aleksanteri Castrén teki tutkimusmatkan Lappiin, Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan vuosina 1841–1844. Obdorskiin, nykyiseen Salehardiin, Castrén saapui 9.11.1843, lähes päivälleen 170 vuotta sitten, ja viipyi täällä kolmisen kuukautta keräten materiaalia etupäässä samojedikielistä ja komin kielestä. Castrén kirjoitti matkapäiväkirjassaan, että vaikka pitkä ja vaivalloinen matka oli lähes vienyt hänen terveytensä, hän oli onnellinen päästyään Obdorskiin ja ”unelmiensa maahan”, jota hän vertasi Pariisiin, Lontooseen ja Berliiniin. Matka sukukansojen pariin saattoi tuohon aikaan kestää vuosia ja viedä matkalaiselta siis muutakin kuin sydämen, mutta saada  ikaan myös jotakin: Castrénin matkan tuloksena syntyivät mm. hantin, komin ja samojedikielten kieliopit, joita nykytutkijat edelleen käyttävät.

Tunnetussa runossaan äskettäin edesmennyt, AFULin pitkäaikainen jäsen Juri Vella kirjoitti pienestä, huolettomasta poronvasasta, jolle kaikki on mahdollista: Sen silmissä on niin menneisyyden vuosituhannet kuin – tulevaisuuden vuosituhannet. Nimihenkilönsä 200-vuotisjuhlavuonna M. A. Castrénin seura toivottaa onnea, menestystä, tuloksekasta työskentelyä ja kaikkea mahdollista XII suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden kongressille ”Suomalais-ugrilaisten kansojen lastenkirjallisuus”, sen järjestäjille ja osanottajille.

M. A. Castrénin seura

Ildikó Lehtinen
puheenjohtaja

Marja Lappalainen
toiminnanjohtaja

Уважаемые участники и организаторы

XII Конгресса финно-угорских писателей, и Конгресс в целом!

ХI Международный конгресс финно-угорской литературы под названием «Литература на распутье», организованный в 2010 году в Финляндии Ассоциацией финно-угорских литератур AFUL и обществом М.А.Кастрена, вывел в свет и сделал известной переводную литературу финно-угорских народов. Он дал возможность финно-угорским писателям, исследователям и переводчикам проникнуть и в литературный мир народов, родственных им самим по финно-угорской культуре, и в литературный мир народов, относящихся к другим культурно-языковым группам. Стоит ли литература по-прежнему на распутье, и в каком направлении были сделаны шаги – станет видно во время этого Конгресса. Спасибо Салехарду за то, что финно-угристы смогли собраться именно здесь.

Языковед Матиас Алексантери Кастрен совершил экспедицию по Лапландии, российскому северу и Сибири в 1841-1844 годах. В Обдорск, нынешний Салехард, Кастрен прибыл 9.11.1843, почти в тот же самый день, что сегодня, только 170 лет назад, и провел здесь три месяца, собирая материалы преимущественно по самодийским языкам и языку коми. Кастрен писал в своем путевом дневнике, что, хотя длительная и связанная со многими трудностями экспедиция почти что подорвала его здоровье, он – счастлив, что попал в Обдорск, «страну мечтаний», город, который он сравнивал с Парижем, Лондоном и Берлином. Экспедиция к родственным народам в то время могла растянуться на многие годы и, как мы видим, оставить след не только в сердце исследователя, хотя, вместе с тем, она могла принести и некоторые плоды. Результатом экспедиции Кастрена стали, помимо прочего, грамматики самодийских языков, языков ханты и коми, которые и у современных исследователей по-прежнему остаются в употреблении.

В известном стихотворении совсем недавно ушедший от нас Юрий Вэлла, долгое время бывший членом Ассоциации финно-угорских литератур AFUL, написал о маленьком, беззаботном олененке, для которого не было ничего невозможного: в его глазах отражались как тысячелетия прошлого, так и тысячелетия будущего.

В этом году исполняется 200 лет со дня рождения Матиаса Алексантери Кастрена. Общество М.А. Кастрена, празднуя юбилейный год человека, имя которого оно носит, желает всевозможных благ и успехов участникам, организаторам и всему XII Конгрессу финно-угорских писателей под названием «Детская литература финно-угорских народов» в работе, которая является действительно ценной.

ОБЩЕСТВО М.А. КАСТРЕНА

Ильдико Лехтинен                                                                                                Марья Лаппалайнен

председатель                                                                                                                               исполнительный директор

 

 

Pusztay valittiin puheenjohtajaksi Salehardin XII kongressissa

Salehardissa XII kongressin teemana oli "Suomalais-ugrilaisten kansojen lastenkirjallisuus".
Vas.  puheenjohtaja Arvo Valton, Jamalin kirjailijoiden puheenjohtaja Yuri Kukevitch
ja jamalilainen kirjailija Zinaida Longortova.

Hantikirjailija Gennadii Kel'chin perheineen.

Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden uusi puheenjohtaja on unkarilainen János Pusztay, 65. Hän on Länsi-Unkarin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen johtaja ja fennougristiikan professori.

Pusztay seuraa puheenjohtajana oululaista professoria Kari Sallamaata. Kumpikaan professoreista ei ollut paikalla XII ugrikongressissa, jossa valinnat tehtiin Sallamaata edeltäneen puheenjohtajan, virolaisen kirjailijan Arvo Valtonin johdolla.

AFUL:n varapuheenjohtaja
Jelena Kozlova Komista.

Seuraava kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressi järjestetään kolmen vuoden kuluttua Unkarissa. Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton AFULin hallituksessa XIII kongressin aiheiksi esitettiin sekä terminologisia kysymyksiä että draamaa, mutta lopullinen päätös jätettiin unkarilaisille järjestäjille.  

Jamalo-Nenetsian autonomisen piirikunnan pääkaupungissa Salehardissa XII kongressin teemana oli ”Suomalais-ugrilaisten kansojen lastenkirjallisuus”. M. A. Castrénin seuran tuella noin 100 osallistujan joukossa Suomea edusti nelihenkinen delegaatio, johon kuuluivat Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja Anne Helttunen, kirjailija ja kääntäjä Jukka Mallinen sekä kirjailijat Sari Peltoniemi ja Jouni Tossavainen.

Suunnitelma tulevaisuuden Salehardiksi.

Mordvasta Uralin taakse ei päässyt yhtään ersää eikä moksaa. Marien puolesta Jäämeren lahden pohjukassa puhui yksi kirjailija, ja udmurtteja edusti kaksi. Myös Karjalan puolen uutiset olisivat jääneet kuulematta ilman vepsäläistä runoilijaa Nikolai Abramovia.

Kun tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen ei myöntänyt tukea, Abramov junaili itsensä Ob-joen suulle Juminkeko-säätiön lahjoittamilla 10 000 ruplalla. Rahat riittivät majoituksen ja menomatkan lippuihin Pohjoiselle napapiirille, missä asti kongressi järjestettiin ensimmäisen kerran. Abramovin paluureissun rahoittajasta ei ollut varmuutta Suomen delegaation lentäessä itäisen Siperian pakkasten ja parikymmensenttisen lumen keskeltä Moskovan kautta Tolstoi-junaan.  

Salehardin keskustan uusia taloja.

Päämies Hudilaisen hutiloinneista kongressin hyväksymään julkilausumaan päätyi Abramovin huoli Carelia-lehden tilanteesta. Petroskoissa keväällä 85 vuotta täyttänyt kulttuurilehti on ollut Karjalassa suomenkielisen kulttuuriväen henkireikä, joka on ilmestynyt kerran kuukaudessa. Jatkossa Careliaa (Punakantele, sittemmin Punalippu) aiotaan julkaista vain kaksi numeroa vuodessa.

Mummoni Jelena Susoi

Uuden Jamal-hotellin majoitustilat
Ob-joen varrella.

Salehardilaisen nenetsimummoni Jelena Susoin tapasin Viron Lohusalossa ensimmäisessä ugrikirjailijoiden kongressissani vuonna 1996:

"Salehard on kaukana. Niin Venäjän sivussa, että minä en tiedä, missä se on. Kaukana Salehardissa asuu Jelena. Nyt hän on minun mummo. Tuntemattomassa Salehardissa asuva nenetsiopettaja on minun kolmas mummo, koska hän on aivan samannäköinen kuin Siiri-mumo. Ja toisekseeen, hän lauloi minulle kolmetoista laulua." (Kertomus "Syktyvkar" teoksessa Kylmä maraton (Like 2002), 112)

Sen jälkeen Jelenan tapasi kirjailija Anita Konkka, joka kirjoitti kirjeessään: "Kävin mm. Salehardissa ja tapasin sinun siperialaisen isoäitisi Jelenan... Hän ei muistanut minua, mutta sinut hän muisti... Hän oli muuten ainoa ihminen, joka otti meidän suomalaisryhmän ystävällisesti vastaan Siperiassa." (Kylmä maraton, 122)

Salehardissa kuulen ranskalaiselta tutkijalta ja AFULin hallituksen jäseneltä Eva Toulozelta, että Jelena on hyvin huonossa kunnossa sairaalassa. Jos mummoni ei tunnista enää muita ihmisiä, olisiko minun kuitenkin pitänyt käydä sairaalassa? En osannut kuin lähettää terveisiä viimeisessä puheenvuorossani kongressin jäähyväisillanvietossa.

Yritystäni voi pitää yhtä epäonnistuneena kuin varsinaista pääpuheenvuoroani, jossa menin metsään englanniksi samalla tavalla kuin Pariisissa kaksi vuotta sitten otsikolla "Only the outsider knows how the forest speaks". Nimittäin tundralla, napapiirin yläpuolella, ei juuri metsää kasva, vaikka Ob-joen rantamilla olin erottavinani omanlaisiaan laihoja kuusia vaivaiskoivikkopuskissa.

Toisaalta kaikista kongressin aikana kuulemistani puheenvuoroista voi todeta saman kuin vielä enemmän erilaisissa kokouksissa istunut ugriveteraani Arvo Valton: "Puhumme niin paljon, koska vain yksi ajattelee." Esimerkiksi Oulussa kolme vuotta sitten valittu uusi puheenjohtaja Kari Sallamaa ajatteli ääneen, että AFULin organisaatio on heikko. Kun Valtonin mukaan kolmessa vuodessa tilanne ei parantunut, "jääköön se heikoksi ja avoimeksi".

AFULin uusimpaan avoimeen hallitukseen kuuluvat kaikki edelliset puheenjohtajat ja Virosta Valtonin lisäksi Kristina Ehin ja uutena jäsenenä Indrek Koff, joka oli mukana Salehardissa. Unkarista ovat mukana Pusztayn lisäksi Peter Domokos, Katalin Kiss ja sihteeriksi valittu uusi, Salehardissa mukana ollut folkloristi Virag Dyekiss.

Karjalaa edustaa vain Abramov, kun Armas Mishin on muuttanut Suomeen ja Aleksandr Volkovin tilanteesta ei ollut tietoa. Komin edustajia ovat AFULin varapuheenjohtaja Jelena Kozlova ja Nina Obrezkova, runoilija ja Komin kirjailijaliiton puheenjohtaja. Komi-Permin puolesta Salehardisa puhui Elena Konshina, mutta hallituksessa jatkaa Ljubovj Starceva.

Udmurtian edustus jäi Tallinnassa asuvan Nadi Mushin varaan, kun Viktor Shipanov ja Peter Saharov eivät päässeet paikalle. Marissa Svetlana Arhipova on väsynyt taistelemaan miehiä vastaan, joten Albertina Aptulliina jatkaa hallituksessa tilanteen ollessa yhtä epäselvä kuin Mordvassa, josta hallituksessa jatkaa moksha Valentina Mishanina ja ersä Nikolai Ishutkin. Hanteja edustaa Salehardissa mukana ollut Jeremei Aipin, manseja kongresissa palkittu venäjäksi kirjoittava runoilija Andrei Tarhanov, ranskalaisia Touloze ja Jamalin alueen on valittava joko yksi edustaja Zinaida Longortovan lisäksi tai sekä hantien, mansien että selkuppien kunkin oma edustaja. Saamelaisten suhteen hallituksen jäsentä Tossavaista pyydettiin kääntymään vuoden 2010 UgricSlamin voittajan Niillas Holmbergin puoleen (ja Niillas puolestaan pyytää kääntymään Norjan saamelainen runoilijan Sibgjørn Skåden puoleen).

Näiden jäsenvalintojen väliin ja kongressin lopuksi hyväksyttyyn julkilausumaan toi oman värinsä hallituksen kokouksessa mukana ollut paikallisen hallituksen ulkomaanosaston virkailija Sergey Uramaev (First Deputy Director, Department for International and External Economic Relations of the Yamal-Nenets Autonomous Okrug).

Salehard, "unelmien kaupunki"

Matias Aleksanteri Castrén teki tutkimusmatkan Siperiaan vuosina 1841–1844. Obdorskiin, nykyiseen Salehardiin, hän saapui 170 vuotta sitten. Castrén keräsi tietoa kolmisen kuukautta ja matkan tuloksena syntyivät mm. hantin, komin ja samojedikielten kieliopit, joita nykytutkijat käyttävät edelleen. Nykyisin alueen viralliset vähemmistökielet ovat hanti, nenetsi ja selkuppi.

Matkapäiväkirjassaan Castrén kuvasi Obdorskia ”unelmiensa maana”, jota hän vertasi Pariisiin, Lontooseen ja Berliiniin. Nyt samat kaupungit ympäristöineen nauttivat "unelmien maan" energiavaroista, kun esimerkiksi noin 90 prosenttia Venäjän tuottamasta kaasusta pumpataan Jamalin niemimaalta.

Tiedä sitten, tunnistaisiko Castrén uuden Salehardin, jonka keskustaa on rakennettu öljyrahoilla viimeisen vuoden aikana samalla tavalla kuin Hanty-Mansijskissa, siksi samaksi "unelmiensa maaksi" kuin 170 vuotta sitten? Tulevilta unelma-asiakkailta vaikuttavat mönkijöillä ja moottorikelkoilla tundraa pitkin pölistävät turistit, kun vasta vihityn urheiluhotelli Jamalin aamupalalla saa seurata kovaäänistä nyrkkeilyottelua viideltä isolta ruudulta. Uutuudestaan huolimatta urheiluhotellin wc-pönttöön ei saa laittaa vessapaperia.

Viiden vuoden aikana Salehardin keskusta, jota kauemmas en juuri ehtinyt kolmen päivän aikana, on rakennettu uusiksi, mutta noin 50 000 asukkaan kaupungista puuttuu teatteri. Neuvostoaikaan nähtiin myös nenetsiteatteria samalla tavalla kuin Petroskoissa on edelleen suomenkielisiä näytäntöjä.    

Jos tulevien unelma-asukkaiden ja -turistien tarpeisiin ei kuulu draama, niin myös vodkavirrat ovat hiljalleen kuivumassa. "Putinin öljyä" tarjotaan ensimmäisen kerran vasta toisen kongressipäivän iltana, muuten ruokaillaan mehun ja kuohuviinin voimin. 

Kun Jamalin niemimaalla en juonut kuin neljä vodkaryyppyä enkä yhtään olutta, näin kuiviin ugrikirjailijoiden tapaamisiin en ole aiemmin osallistunut. Uuteen ugrityyliin kuuluu sekin, että järjestäjille ei ojenneltu lahjoja edes viimeisessä iltajuhlassa. Järjestäjiltä saimme kyllä lahjaksi pääasiassa venäjänkielisiä kirjoja, jääkarhupehmolelun ja Jamalin-Nenetsin autonomisen alueen hallituksen vahvistaman todistuksen kongressiin osallistumisesta 27. - 30.11. 2013.

Kari Sallamaa erokirje AFUL:n puheenjohtajan paikalta

Vasta valittu AFUL:n puheenjohtaja Kari Sallamaa (vas.) ja edellinen puheenjohtaja,
virolainen Arvo Valton Oulun kongressissa vuonna 2010.

"Varapuheenjohtaja Jelena Kozlova
AFUL

Komin kirjailijaliitto

Arvoisa Jelena Kozlova,

Eroan AFUL:n puheenjohtajuudesta, johon minut valittiin XI kongressissa Oulussa  vuonna 2010. Syynä ovat ikäni ja terveydentilani. Lisäksi en ole monista syistä voinut toteuttaa liiton tavoitteita tahtomallani tavalla.

Oulussa, 20.10.2013
Kari Sallamaa

filosofian tohtori
AFUL:n puheenjohtaja"


Заместителю председателя

Ассоциация финно-угорских литератур АФУЛ

Члену Союза писателей Республики Коми


Елене Козловой

Уважаемая Елена Козлова,


Сообщаю Вам, что я покидаю пост президента АФУЛ, куда был

избран на XI Международном конгрессе финно-угорских литератур

в 2010 году в городе Оулу. Причинами решения являются мой

возраст и состояние здоровья. Кроме того, по разным причинам я

не мог воплощать в жизнь цели и задачи ассоциации так, как мне

хотелось бы.


г. Оулу, 20.10.2013 г.

Кари Салламаа

Доктор философии

Президент АФУЛ

Lastenkirjallisuus AFUL:n XII kongressin teemana

The dates of the XII Congress of Finno-Ugric writers are 27-30 November, 2013. The subject of the Congress is “Childhood literature of Finno-Ugric peoples” and two sections will be organised:

- “Childhood literature in Finno-Ugric world. The role of folklore traditions in education of children and the youth”.

- “The role of childhood literature in education. Native languages studying in educational institutions”.

The selective criterion of delegates is the knowledge of one of the languages of Finno-Ugric group and creative activity, directed to support and develop culture of Finno-Ugric peoples.

Preliminary expenses of delegates of the Congress:

- travel expenses: by plane to Salekhard or by train to station Labytnangi;

- hotel accommodation in Salekhard (the cost is $125-200 per night);

- meals during 4 days (except coffee-breaks and official dinners on 28 Novembers, 2013).

Apart from a visa to enter the Russian Federation, it is also necessary to make a permit to enter Salekhard, the term of issuance is 60 days. To make permits you need to provide your passport copy and information about your job place, position, work phone number, home address and mobile phone.

Applications will be accepted till 15th and 29th September, 2013. If you have more questions on the Congress organisation, do not hesitate to contact Nadezhda Kovalenko, a main specialist of the Department of International and External Economic Relations of the Yamal-Nenets autonomous district, tel. +7 34922 22804, fax +7 34922 22614, e-mail: kovalenko2506@mail.ru

ПРЕМИИ ОБЩЕСТВА М.А. КАСТРЕНА В ОБЛАСТИ МУЗЫКИ 2012 ГОДА

 Lehdistötiedote                                               
Julkaisuvapaa 22.3.2013 klo 12.00

 

M. A. CASTRÉNIN SEURAN MUSIIKKIPALKINNOT 2012

 

M. A. Castrénin seura juhlistaa nyt julkistettavilla musiikkipalkinnoilla Matias Aleksanteri Castrénin juhlavuotta: tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta hänen syntymästään.  M. A. Castrénin seura pitää tärkeänä omakielisen elävän musiikin merkitystä kulttuurisen identiteetin rakentajana ja välittäjänä uusille sukupolville. Siksi seura kohdistaakin musiikkipalkintonsa erityisesti Venäjän suomalais-ugrilaisille nuorille musiikintekijöille ja nykymusiikille.

 

Kilpailuun osallistui 41 sanoittajaa, säveltäjää ja esittäjää Venäjän seitsemältä alueelta. Vaikka palkintolautakunta joutui toteamaan, että osa kilpailuun lähetetyistä hakemuksista ei aivan täyttänyt asetettuja kriteereitä, sillä ei kuitenkaan ollut vaikeuksia löytää sellaisia musiikintekijöitä, jotka ehdottomasti ansaitsevat palkintonsa.

 

Kilpailussa jaettiin yksi 1.000 euron pääpalkinto ja yksi 500 euron tunnustuspalkinto jokaisessa kategoriassa. Lisäksi esityskategoriassa jaettiin yksi 300 euron kannustuspalkinto. Yksi palkituista sai lisäksi esiintymiskutsun M. A. Castrénin seuran sukukansapäiville syksyllä 2013. Palkintolautakunta kiinnitti huomiota erityisesti luovaan, uutta hakevaan ja nuorisoa puhuttelevaan nykymusiikkiin.

 

Palkintolautakuntaan kuului kuusi M. A. Castrénin seuran nimeämää jäsentä.

Palkintojenjakotilaisuus pidetään Suomen Moskovan-suurlähetystössä 22.3.2013.

 

SANOITUS

 

Pääpalkinto 1.000 euroa

Vera Kondratjeva, Hanti-Mansian autonominen piirikunta – Jugra: Ma myham (Minun maani). Lisäksi Vera Kondratjeva kutsutaan esiintymään M. A. Castrénin seuran sukukansapäiville syksyllä 2013.

 

Vera Kondratjeva esittää itse itähantien surgutin murteella sanoittamansa kappaleen. Sävellyksen ovat tehneet Vera Kondratjeva ja Nikolai Rubljovski ja sovituksen rock-yhtye Ten emigranta (Emigrantin varjo). Kappaleen osallistuvat ja yhteiskuntakriittiset sanat kumpuavat tekijän omista kokemuksista ja elämästä kotiseudulla, kun nuoret muuttavat kaupunkeihin ja jatkavat siellä elämäänsä – mutta toivottavasti eivät unohda kokonaan juuriaan. Vera Kondratjeva on vahva tulkitsija, joka tuo laulun sisällön vakuuttavasti esille. Esityksessä käytetty munniharppu yhdistettynä moderniin rock-ilmaisuun luo juurevaa tunnelmaa esitykseen. Šamanistinen tunnelma pitää otteessaan ja musiikkia voisi kuunnella paljon pidempään.

 

Tunnustuspalkinto 500 euroa

Vladimir Terentjev, Komin tasavalta: Radejta (Rakastan).

 

Vladimir Terentjev on paitsi sanoittanut myös säveltänyt kominkielisen kilpailukappaleensa. Hän on lisäksi mukana vuonna 2012 perustetussa esittäjäryhmässä RK 11. Rakkauslaulun lyyriset sanat kulkevat rap-musiikin vietävänä, pyhä pihlajapuu todistaa vilpitöntä rakkautta, jolle koko maailma on avoin. Kilpailun voittajista nuorin on vasta 22-vuotias.

SÄVELLYS

 

Pääpalkinto 1.000 euroa

Vladimir Solovjev, Karjalan tasavalta: Voik (Itku).

 

Vladimir Solovjev on myös sanoittanut vepsänkielisen kappaleen, jonka esittää useasti palkittu ja menestynyt yhtye Noid.  Sävellyksessä moderniin aineksiin yhdistetään perinteisen vepsäläisen itkuvirren elementtejä. Sävellys ja esitys ovat koskettavaa kuultavaa.

 

Tunnustuspalkinto 500 euroa

Olga Perminova, Udmurtian tasavalta: Sjaska kad (Kuin kukkanen)

 

Olga Perminovan säveltämässä udmurtinkielisessä kappaleessa on  sanoituksena vuonna 1935 Vavožskin piirissä muistiinmerkityt runot. Kappaleen esittää vuonna 2010 perustettu lauluyhtye Pumitan. Kappale on säveltäjänsä ensimmäisiä ja sävelletty erityisesti hänen johtamalleen ryhmälle.

 

ESITYS

 

Pääpalkinto 1.000 euroa

Svetlana Rutškina, Udmurtian tasavalta: Sinmys-sinme (Kahden kesken)

 

Svetlana Rutškinan esittämän ja säveltämän udmurtinkielisen kappaleen on sanoittanut runoilija Nadi Muš. Svetlana Rutškinan ehdoton ja kirkas  musikaalisuus kuuluu paitsi hänen lauluäänestään myös loistaa tarttuvana lavasäteilynä. Rutškinaa voidaan pitää jo täysin ammattilaisena esiintyjänä ja udmurttilaisen nuorisomusiikin nousevana tähtenä.

 

Tunnustuspalkinto 500 euroa

Jekaterina Modina, Mordvan tasavalta: Kudon kirdi, Jurtava (Kodin emäntä, kodinhaltia)

 

Jekaterina Modinan esittämän ersänkielisen kappaleen sanoitus on talletettu Atjaševon piirin Sabantšejevon kylässä. Modinan vahva ja moderni tulkinta kertoo määrätietoisesta pyrkimyksestä välittää sukupolvien viestiä nuorille heidän omalla äänellään.

 

Kannustuspalkinto 300 euroa

Kansanlauluyhtye Razdolje, Udmurtian tasavalta: Vesjak krez (Ajaton sävelmä).

Pohjoisudmurttilaisen kansanlaulun esittää kuusihenkinen kansanlauluyhtye Razdolje (Lakeus). Esityskappale on ns. kohtalolaulu, joka uutena sovituksena sekä vaalii perinteistä pohjoisudmurttilaista improvisoitua laulua että tuo sen rohkeasti nykypäivään.

--------------

СВОБОДНО ДЛЯ ПУБЛИКАЦИИ 22.3.2013 в 12.00 ч.

ИНФОРМАЦИЯ ДЛЯ ПРЕССЫ

ПРЕМИИ ОБЩЕСТВА М.А. КАСТРЕНА В ОБЛАСТИ МУЗЫКИ 2012 ГОДА

Настоящей обнародованной музыкальной премией Общество М.А.Кастрена отмечает юбилейный год Матиаса Алексантери Кастрена, которому в 2012 году исполняется 200 лет со дня его рождения. По мнению общества М.А.Кастрена, живая музыка на родном языке является посредником между поколениями и значимым фактором в сохранении культурного самосознания. По этой причине Общество свои музыкальные премии решило присуждать молодым российским финно-угорским авторам современной музыки.

В конкурсе принял участие 41 человек из 7 регионов России, среди них авторы текстов песен, композиторы и исполнители песен. Жюри вынуждено отметить, что часть отосланных на конкурс заявок совсем не соответствовали заданным критериям. Однако жюри не составило труда выбрать заслуживающих премию авторов музыки.

По итогам конкурса присуждены одна главная премия в размере 1000 евро и одна почетная премия в размере 500 евро в каждой номинации. Кроме этого, присуждена одна поощрительная премия в размере 300 евро в номинации «Лучший исполнитель». Один из призеров получил приглашение выступить на мероприятии «День родственных народов», которое организуется Обществом М.А. Кастрена осенью 2013 года.

При подведении итогов жюри обращало особое внимание на творческую, привносящую новизну и вдохновляющую молодежь современную музыку.

Жюри состояло из шести членов,  назначенных Обществом М.А. Кастрена.

Церемония вручения премий состоится в Посольстве Финляндии в Москве 22.3.2013 года.

НОМИНАЦИЯ «ЛУЧШИЙ АВТОР СЛОВ»

Главная премия в размере 1000 евро

Ханты Мансийский автономный округ – Югра

Вера Кондратьева: «Ма мыхам» (Моя земля)

Вера Кондратьева получит приглашение выступить на мероприятии «День родственных народов» осенью 2013 года в Хельсинки.

Вера Кондратьева – автор слов и исполнитель песни «Ма мыхам» на сургутском диалекте хантыйского языка восточных ханты. Авторами музыки являются Вера Кондратьева и Николай Рублевский, аранжировка песни принадлежит рок-группе «Тень эмигрантов».

Трогательные, критикующие общество слова родились на основе личного опыта, жизни в родных краях автора. В песне поется о том, что молодежь уезжает в города и остается там жить, но хочется надеяться, что молодое поколение не забудет свои истоки.

Вера Кондратьева – блестящий интерпретатор, который убедительно доносит до слушателя содержание песни. Сопровождение народным музыкальным инструментом варган современной рок-музыки создает атмосферу, уносящую к истокам. Шаманская обстановка так захватывает слушателя, что музыку хочется слушать еще и еще.

Почетная премия в размере 500 евро

Республика Коми

Владимир Терентьев: «Радейта» (Люблю)

Владимир Терентьев сочинил музыку и слова для конкурса на коми языке. Владимир является одним из исполнителей группы «РК-11», основанной в 2012 году. Лирический текст любовной песни вписывается в современную рэп-музыку, образ святой рябины символизирует истинную любовь, для которой весь мир открыт. Самому молодому из призеров этого конкурса всего 22 года.

НОМИНАЦИЯ «ЛУЧШИЙ АВТОР МУЗЫКИ»

Главная премия в размере 1000 евро

Республика Карелия

Владимир Соловьев: «Voik» (Плач)

Владимир Соловьев является также автором слов этой песни на вепсском языке, которую исполняет лауреат многих конкурсов и успешная вепсская фолк-группа «Noid». В этом музыкальном произведении современные мотивы переплетаются с элементами традиционного вепсского плача. Музыка и исполнение трогают до глубины души.

Почетная премия в размере 500 евро

Удмуртская Республика

Ольга Перминова «Сяська кадь» (Как цветок)

Ольга Перминова сочинила мелодию к записанным в 1935 году в Вавожском районе Удмуртской Республики стихам. Песню исполняет основанный в 2010 году молодежный ансамбль удмуртской песни «Пумитан» (Встреча). Это ее первые шаги в создании музыки.

Песня написана для ансамбля «Пумитан», руководителем которого она является.

НОМИНАЦИЯ «ЛУЧШИЙ ИСПОЛНИТЕЛЬ»

Главная премия в размере 1000 евро

Удмуртская Республика

Светлана Ручкина: «Синмысь синме» (С глазу на глаз)

К музыке Светланы Ручкиной удмуртская поэтесса Муш Нади написала слова песни на удмуртском языке. Яркость и музыкальный талант Светланы Ручкиной звучат в ее пении и сверкают на сцене заразительной сценической харизмой. С. Ручкину вполне можно считать профессиональной артисткой и восходящей звездой в области удмуртской молодежной музыки.

Почетная премия в размере 500 евро

Республика Мордовия

Екатерина Модина: «Кудонь кирди, Юртава» (Хозяйка дома, матушка)

Слова песни на эрзянском языке исполнительницы «Кудонь кирди, Юртава» Екатерины Модиной записаны в с. Сабанчеево  Атяшевского района в Мордовии. В сильной и современной интерпретации Е.Модиной слышится стремление передать мысли молодого поколения на их собственном голосе.

Поощрительная премия в размере 300 евро

Удмуртская Республика

Ансамбль народной песни «Раздолье» (в составе Лия Лекомцева, Дмитрий Лекомцев, Татьяна Корепанова, Вера Корепанова, Наталья Воробьёва, Надежда Лекомцева): «Весяк крезь» (Прямой напев)

Народный напев северных удмуртов «Весяк крезь» исполняет ансамбль народной песни «Раздолье», в состав которого входит 6 человек. Направленный на конкурс напев относится к жанру «личные песни». Новая аранжировка песни позволяет традиционную импровизационную музыкальную культуру северных удмуртов смело вносить в наши дни.

Hanti-Mansia kutsuu

Mitä ihmettä  tekisi helmi-maaliskuun vaihteessa ...

M. A. Castrénin seura järjestää kulttuurimatkan Hanti-Mansiaan 26.2.–5.3.2013

Tervetuloa elämykselliselle matkalle - muutama paikka vapaana!

Seuran pj. Ildikó Lehtinen toimii matkaoppaana paikallisten yhteistyökumppanien kanssa ja vie matkalaiset Matias Aleksanteri Castrénin saappaanjäljille pohjoiseen Hanti-Mansiaan, keväiseen poronhoitajien tapaamiseen. 

Matkalle mahtuu enintään 15 henkilöä, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (minimiryhmä 10 henkilöä). Matkahintaan 1.350 e sisältyy juna- ja lentoliput, ohjelmaan merkityt majoitukset aamiaisineen ja ruokailut, kuljetukset, retket, oppaiden ja matkanjohtajan palvelut. Viisumikulut eivät sisälly hintaan. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin polttoaineen hintojen muuttuessa.

Alustava matkaohjelma

 

tiistai 26.2. klo 17.23

Lähtö junalla Helsingistä Moskovaan.

 

keskiviikko 27.2.

Lento Moskovasta Belojarskin kaupunkiin. Kuljetus Siperia-hotelliin ja majoitus (2 hh).

 

torstai 28.2.

Vierailut Belojarskin kaupungin hallinnossa, Nuvi At -näyttelyssä, Numto-luonnonpuistossa, kansallisessa kulttuurikeskuksessa ja pohjoishantien folklorearkistossa.

 

perjantai 1.3.

Bussikuljetus Kazymin kylään.

Majoittautuminen perheisiin (2–3 henk. / perhe). Tapaaminen Kazymin kyläpäällikön kanssa, vierailut päiväkodissa, koulussa, internaatissa, urheilukeskuksessa, kulttuuritalossa ja museossa, jossa myös lounas. Illallinen perheissä.

 

lauantai 2.3.

Poronhoitajien päivän avajaiset, konsertti, poroajelua, kansallisia urheilupelejä, käynti museossa, jossa on valokuvanäyttely, käsityöpaja ja folkloreohjelma ”Tuohinaamarien teatteri”. Kansallinen keittiö tšumassa. Moottorikelkoilla Andrei Jernyhovin porotilalle, jossa illallinen ja yöpyminen.

 

sunnuntai 3.3.

Tutustumista hantien perinteiseen elämänmuotoon. Lounas. Kalanpyyntiä merroilla, poroajelua. Päivällinen.

 

maanantai 4.3.

Lähtö linja-autolla Belojarskiin. Lento Belojarski–Moskova. Juna Moskova–Helsinki.

 

tiistai 5.3. klo 11.00

Saapuminen Helsinkiin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: marja.lappalainen@castren.inet.fi

Udmurtian kansalliskirjasto digitoi kirjoja keväällä 2013

Koneen säätiön kieliohjelman tuella Udmurtian kansalliskirjasto digitoi keväällä 2013 kokoelmiensa aineistoja. Kieliohjelman tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kielten, suomen kielen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia sekä helpottaa pääsyä kieliaineistojen saatavuuteen ja käyttämiseen. 

Suomalaisen säätiön tukema hanke on jatkoa Udmurtian kansalliskirjaston hankkeelle ”Sähköisen kirjaston perustaminen – Udmurttilainen kirja”, joka on saanut tukea Udmurtian tasavallan kieliohjelmasta ”Laki Udmurtian virallisista kielistä ja muista Udmurtian kansojen kielistä” ja Suomen sukukansaohjelmasta. 

Hanke on suunnattu kansallisen kulttuurin painatteiden säilyttämiseen ja niiden ottamiseen laajaan yleiseen käyttöön sekä udmurttilaisen kirjan ja kielen tunnetuksi tekemiseen internetissä että kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen tarkoituksena vahvistaa udmurtin kielen asemaa ja sen kehittämistä edelleen.

Digitointihanke laajentaa Kansallisen sähköisen kirjaston kokoelmia, mukaan lukien ”Udmurttilainen kirja” -hankkeen DSpace-julkaisuarkiston kokoelmia kattaen ennen vallankumousta ilmestyneet kansalliset julkaisut. Aineistot tarjoavat tutkijoille ja asiantuntijoille erinomaisen mahdollisuuden tutkia ja dokumentoida udmurtin kieltä.

http://www.finnougoria.ru/news/30713/