Arktisten kansojen muuttuvat perinteet
Torstaina 19.4.2012 klo 9-17.15
Helsingin yliopisto, Porthania, sali III, Yliopistonkatu 3
Vapaa pääsy
Tervetuloa osallistumaan ensimmäiseen Pohjoisen etnografian päivään, jonka aikana eri alan asiantuntijat kertovat arktisten kansojen menneisyydestä, asutus- ja väestöhistoriasta, kieliyhteisöistä sekä niiden perinteistä ja nykytilasta. Päivän aikana ovat vahvasti esillä saamelaisten kulttuuri- ja kieliperinne sekä muiden pohjoisten alkuperäiskansojen identiteetti- ja oikeuskysymykset. Millä tavoin arktiset kansat kohtaavat globalisaation haasteet? Kuinka vanhat perinteet elävät ja uusiutuvat ajassamme? Millä tavoin vähemmistökielet selviytyvät yhteisöjen ja niiden elinkeinorakenteiden muuttuessa, kun tundra- ja tunturimaisemat vaihtuvat urbaaniin katuvilinään? Miten tämän päivän tutkijat kantavat M. A. Castrénista alkunsa saanutta, kenttätyöhön pohjaavaa tutkimusperinnettä?
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana on mahdollista esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja herättää keskustelua.
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat sopia opintopisteistä ja niiden korvaavuuksista lehtori Irja Seurujärvi-Karin (irja.seurujarvi-kari@
Tapahtuman järjestävät Pohjoisen Etnografian seura ja Helsingin yliopiston saamentutkimuksen oppiaine.
PÄIVÄN OHJELMA:
9:00–9:15 Ilmoittautuminen
9:15–9:20 Tervetuloa, FT Irja Seurujärvi-Kari
9:20–10:00
Dos. Leht. Petri Halinen (HY, arkeologia):
SAAMELAINEN KULTTUURI TULEE NÄKYVÄKSI KESKIAJALLA
Saamelainen metsästäjä-keräilijä -yhteisö oli rautakaudella arkeologisesti varsin näkymätön kulttuuri, mutta rautakauden lopulla ja varhaiskeskiajalla siitä tuli näkyvä: asuinpaikat, pyhät paikat, kätköt ja aineellinen kulttuuri ovat selkeästi erotettavissa ja liitettävissä saamelaiseen kulttuuriin. Saamelainen yhteiskunta organisoitui ja sen muodot saivat yhtenäisen ilmiasun.
10:00–10:40
Dos. Risto Pulkkinen (HY, uskontotiede):
STÁLLU JA KUMPPANIT - POHJOISEN LUONNON PAHIKSET
Luonnolla on ihmiselle kahdet kasvot: kiehtovat ja kauhistuttavat. Vähintään piilotajuisesti myös luonnosta elävät ihmiset ovat kokeneet sen edessä vierautta ja toiseutta. Luonnon kauhistavuus on pukeutunut myyttisiksi hirviöhahmoiksi, kuten saamelaisten stállu.
10:40–11:00 Kahvitauko
11:00–11:40
FT. Leht. Irja Seutujärvi-Kari (HY, saamentutkimus):
KANSAINVÄLINEN ALKUPERÄISKANSAISUUS
Saamelaisten identiteetti- ja oikeuskysymykset ovat jatkuva prosessi, jossa monia asioita on koko ajan meneillään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Esitelmän aihe liittyy keskeisesti ajankohtaiseen alkuperäiskansaliikkeen ja -diskurssin tuottamaan alkuperäiskansaisuus-
11:40–12:20
FT, kielitieteilijä Anna Idström
”VAELTAA KUIN KEVÄTPORO, JUOKSEE KUIN HANKIRIEKKO"
– ELÄIMET INARINSAAMEN IDIOMEISSA
Kieli on metaforiensa suhteen yksilöllinen ja myös pohjoisten alkuperäiskansojen uhanalaisissa kielissä on vakiintuneita metaforia, monimerkityksisiä sanoja, joita käytetään kuvaannollisesti. Näkyvimmin ne voi havaita idiomeissa, jotka ovat samalla kielen kulttuurisidonnaisinta ainesta. Inarinsaamen sisältämät eläinaiheiset idiomit näyttävät muiden saamelais- ja myös intiaanikielien tavoin perustuvan läheisesti konkreettiseen luontohavaintoon.
12:20–13:20 Lounastauko
13:20–14:00
FT Karina Lukin (HY, folkloristiikka):
MUUTTUVA TUNDRA NENETSIEN KERRONNASSA
Osa Euraasian pohjoisilla tundrilla poropaimentolaisina eläneistä nenetseistä vaihtoi neuvostovuosina kodat asutuskeskusten taloihin. Mitä vaikutuksia muuttamisella on ollut paimentolaisyhteisön materiaaliseen ja suullisen kulttuuriin, kieleen sekä käsityksiin tundrasta ja omasta itsestään yhteisönä?
14:00–14:40
FM Lotta Jalava (HY, Suomalais-ugrilaiset kielet):
SIPERIAN ALKUPERÄISKANSOJEN NYKYPÄIVÄÄ: TAIMYRIN NIEMIMAAN KIELIYHTEISÖT
Pohjois-Siperiassa, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piirissä elää viisi virallista
alkuperäiskansaa: nenetsit, dolgaanit, enetsit, ngana-saanit ja evenkit. Evenkejä lukuun
ottamatta alkuperäiskansat ovat säilyttäneet alueella omat kielensä, jotka ovat käytössä
heidän omissa yhteisöissään. Vähemmistökielten elinvoimaisuutta ja säilymistä vaarantavat
kieliyhteisöjen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, venäjän yksikielisyyttä suosivat
asenteet ja aktiivisten elvytystoimien puuttuminen. Mitkä Taimyrin alkuperäiskielistä
säilyvät ja mitkä katoavat?
14:40–15:00 Kahvitauko
15:00–15:40 Tietokirjailija Voitto Valio Viinanen:
KYYNELNIEMEN MÄNTY JA INARIN SAAMELAISKYLÄT
Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Pohjoisissa lapinkylissä perinteiseen luonnonvarojen käyttöön kuului laaja asuinpaikkakierto. Verollisten väheneminen esimerkiksi Inarissa merkitsi muuttoa Jäämeren rannikolle. Puiden vuosilusto-kalenterin soveltaminen paikallisesti sopii historiatutkimukseen ja täydentää perinteisiä menetelmiä lapinkylien asutus- ja väestöhistorioiden selvittämisessä.
15:40–16.20
Prof. Hannu Kahakorpi (Lapin yliopisto, elokuvataide):
VERIVANHIMMAN RINNOILLA – ELÄMÄNKERTAELOKUVA LARS LEVI LAESTADIUKSESTA
Kuka sopisi näyttelemään Lars Levi Laestadiusta (1800–1861), pappia ja tiedemiestä, jolla uuden elämänkertateoksen mukaan oli seitsemän elämää. Laestadius oli muun muassa saamelaisten muinaisuskon tutkija ja kasvitieteilijä, jolle myönnettiin Ranskan Kunnialegioonan ritarin arvonimi. Ohjaaja Kahakorpi kertoo elokuvaprojektinsa sisällöstä, valmistelujen nykytilasta ja näyttelijävalinnoista.
16:20–17:00
Prof. Juha Pentikäinen (Lapin yliopisto):
CASTRÈN, LAESTADIUS JA DONNER - POHJOISEN ETNOGRAFIAN TEKIJÄT JA NÄKIJÄT
Palattuaan tutkimusmatkoiltaan Siperiasta M. A. Castrén (1813–1852) luennoi 1840-luvulla pohjoisten kansojen mytologiasta ja folkloresta tavalla, jonka johdosta häntä voidaan pitää yhtenä pohjoisen etnografian perustajista. Hänen kenttätyöpohjainen tutkimusperinne innoitti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia etnografeja. Kai Donner (1888–1935) osoitti, että brittiläisen antropologian ja pohjoisen etnografian yhdistämisestä syntyi hedelmällisiä tuloksia. Laestadius kirjoitti saamelaisten mytologian omien kenttäkokemustensa ja ekologisen asiantuntemuksensa pohjalta.
17:00–17.15 Loppukeskustelu ja yhteenveto
Lisätietoja:
Anna Partanen
Pohjoisen Etnografian seuran sihteeri
anna.partanen@helsinki.fi
050 5678 144
www.pohjoisenetnografia.fi
