Dokumentti komijazvalaisista

Alla olevassa linkissä on M. A. Castrénin seuran sukukansaohjelmasta viime vuonna tuettu dokumenttielokuva Biarmija, joka kertoo komi-jazvalaisista. 

Elokuvan tuotti Telesem tv-yhtiö ja ohjasi Aleksandr Pivkin. Kominkielinen versio on lainattavissa M. A. Castrénin seurasta.

Komijazvan murretta puhutaan muutamassa kylässä Permin aluepiirissä. 1800-1900-luvuilla komijazvalaiset menettivät erityisen oikeudellisen statuksensa ja kirjakielensä. 1990-luvulla he alkoivat elvyttää äidinkieltään ja kulttuuriaan, ja perustettiin oma järjestökin sitä varten. Permin pedagogisen yliopiston yhteydessä toimii nykyään instituutti, jossa tutkitaan komijazvalaisten kieltä, kulttuuria ja historiaa.

http://finugor.ru/node/23630

"unohdan / komin sanat, kun käyttelen venäjää"

Minun kieleni, minun kotini

Tuntui, että ajan myötä unohdan
komin sanat, kun käyttelen venäjää.
Kuin vieras kuljen, kirjeitä lähetän,
en edes katsomassa käy kotia.

(Nina Isajeva: Runouden maa, 42)


Nina Vasiljevna Isajeva syntyi 22.6. 1955 Gaintsevon kylässä Kotševskin rajonissa. Koulun jälkeen hän opiskeli Permin valtiollisessa pedagogisessa insituutissa ja on sen jälkeen toiminut opettajana. Jo opiskeluaikana hänen runojaan painettiin lehdissä ja runovalikoimissa. V. 1986 ilmestyi hänen ensimmäinen oma runokirjansa Менам песня (’Minun lauluni’). Toinen runokirja, Катшасиннэз (’Päivänkakkaroita’), ilmestyi v. 2002.

Isajevan lisäksi Raija Bartens on suomentanut kymmenen muun komipermjakkilaisen runoutta kokoelmaan Runoden maa (2012), joka löytyy tästä linkistä.

V. Klimoville
Kansalla on kieli, tavat, jumalat ja usko
niihin. Mitä on komipermjakeilla? Vain kieli,
joka on silmien edessä sammumassa, koska
venäläistyneille ihmisille se on käynyt
tarpeettomaksi. (Ystävän kirjeestä) 

(Runouden maa, 49)

Etnofuturistit Tampereella

Seminaari etnofuturismista Tampereella 25. 5 2012
- pienten kansojen ja kielten menneisyyden tulevaisuus -


Etnofuturismi on 1980-luvun lopussa Virossa syntynyt kokeellinen taideliike, joka on pyrkinyt tuomaan nykyaikaan paikalliskulttuurien perinteitä, mytologista maailmanhahmotusta ja luontoa kunnioittavien elämäntapojen perusteita. 1990-luvun aikana liike levisi mm. Pohjois-Venäjän pienten kansojen keskuuteen ja auttoi osaltaan elvyttämään paikalliskulttuureja valtakulttuurin paineessa. Seminaari kokoaa yhteen etnofuturismin tutkijoita, tuntijoita ja tekijöitä, joiden taiteellisessa työlle liikkeen eetos on ollut merkittävä.

Etnofuturismi ei jouda museoitumaan kokeellisen taiteen kokoelmiin tai taidehistorialliseksi reunamerkinnäksi: sitä tarvitaan parhaillaan, kun pienten kansojen ja kielten omaehtoisuus ja monimuotoisuus on entistä uhanalaisempaa. Päivän aikana saadaan selville, millaisina muunnelmina etnofuturismi on esiintynyt ja etsitään käytännöllisiä, taiteellisia ja teoreettisia lähtökohtia liikkeen tulevaisuudeksi.

Seminaari järjestetään Tampereen Yliopiston luentosalissa Pinni B 4113

Seminaarin ohjelma:

10.15- 11.00  Ei-eurooppalaisen ja ei-modernin avantgarden uhka ja mahdollisuus, Antti Salminen

11.00- 11.45  "Alkuperäiskansaistumisesta", Tere Vaden

11.45- 12.30  Lounas

12.30 Luomislaulut, myyttiset laulut ja triksterin hahmo intiaaneilla ja virolaisilla Hasso Krullin teoksessa Luomisen hurma ja tekstuuri, J.K Ihalainen

13.00-13.30 Korven katoava raja ? Uralilaista identiteettiä etsimässä,
Ville Hytönen

13.30- 14.00 Suomalaisen etnofuturismin lyhyt ja pitkä historia, Kari Sallamaa

14-14.15 Tauko

14.15-15.00  Viro ja etnofuturismi, Hannu Oittinen

15.00- 15.45 Etnofuturism - elumood ja omad kirjad (mustrid), Etnofuturismi ? elämäntyyli ja  kirjailuni (kuvioinnit), Kauksi Ülle(Viro) Puheenvuoro tulkataan suomeksi.

15.45- 16.15 Kahvitauko

16.15- 17.00 Loppukeskustelu

19.00 Seminaarin jatkoklubi Tulenkantajat-kirjakaupan sisälavalla (Hämeenpuisto 25) Klubilla järjestettyä etnofutuhenkistä iltaohjelmaa, runoutta, musiikkia, viiniä ja vapaata illanviettoa

Lisätietoja: Saara Wahlman, saara.wahlman[a]uta.fi

Volgan mutkasta Siperiaan | From the Volga to Siberia

Volgan mutkasta Siperiaan. Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä. From the Volga to Siberia. The Finno-Ugric Peoples in Today's Russia. Toimittanut Ildikó Lehtinen, SKS 2012.

Mitä sukukansoille kuuluu? Selviävätkö vähemmistökansat globalisaation paineista? Kirja tarkastelee Volgan mutkan ja Siperian kielisukulaisten lähihistoriaa ja nykyhetkeä. Kirjoitukset kertovat omakohtaisesti hantien, komien, marien ja udmurttien nykytilasta ja identiteetistä. Runsas kuva-aineisto johdattaa kohtaamaan arkipäivän tänään, arkistokuvat muistuttavat elämästä yli sadan vuoden takaa. Mukana on myös lasten piirustuksia, jotka esittelevät mielikuvia udmurttilaisuudesta.



How are Finno-Ugric peoples doing in today’s Russia? Are these minority groups surviving the pressure of globalisation? This book takes a look at the recent history and current situation of Finno-Ugric peoples from the Volga bend to Siberia. The articles provide a first-hand view of the current status and identity of the Khanty, Komi, Mari and Udmurts. Extensive image material shows us their everyday lives today, while archive pictures offer glimpses of life more than a century ago. Also included in the book are children's drawings depicting their ideas of Udmurt ethnicity.

Nidottu. 190 s.

ISBN 978-952-222-345-6

SKS:n toimituksia 1360.

Hanki omasi jäsenhintaan M. A. Castrénin seuran toimistosta (Mariankatu 7 A,  00170 Helsinki, puh. (09) 135 7820) 35 e (suom.), 55 e (engl.) - sopii mainiosti myös äitienpäivälahjaksi!